Poliittinen maanjäristys sai aikaan Etelä-Afrikan "zunamin"
Jacob Zuman valinta Afrikan kansalliskongressin ANC:n johtajaksi liikkeen 52. edustajakokouksessa joulukuun puolivälissä Polokwanessa synnytti maailmalaajuisesti pienempiä hyökyaaltoja. Se, että Zuma onnistui voittamaan istuvan ANC:n puheenjohtajan Thabo Mbekin, sai erityisesti kansainväliset suuryritykset ja sijoittajat hermostumaan Etelä-Afrikan tapahtumista.
Monikansalliset yhtiöt, jotka ovat aina valmiita häipymään maasta, jos näyttää siltä, että poliittinen tuuli kääntyy vasemmalle tai jos ilmassa on levottomuuksien merkkejä, ovat nyt epävarmoja siitä, mitä ANC:ssä tapahtuneet muutokset merkitsevät. Sama pätee moniin muihin Etelä-Afrikan tarkkailijoihin.
Henkilötaistelujen tausta
Mitä henkilöiden välisten taistelujen taustalla on? Median reportaaseista Polokwanen kokouksen alla sai vaikutelman, että paljosta muusta ei ollut kysymys.
Meidän on mentävä ajassa taaksepäin saadaksemme jotakin näkökulmaa asiaan
Presidentti Mbeki erotti Zuman vuonna 2005 varapresidentin paikalta, kun Zuman oli vihjailtu syyllistyneen taloudelliseen vilppiin
Zuman taloudellisen neuvonantajan Schabir Shaikin todettiin syyllistyneen petokseen ja hän istuu nyt pitkää vankilatuomiotaan. Oikeudenkäynnin yhteydessä tuomari mainitsi myös Zuman nimen.
Vähän sen jälkeen Skorpionit (Scorpions) – rikostenvastainen valioyksikkö, joka toimii kansallisesta poliisitoimesta riippumattomana – teki kotietsinnän Zuman kotiin ja takavarikoi suuren määrän asiakirjoja.
Kansallinen syyttäjävirasto (NPA) nosti sitten syytteen Zumaa vastaan taloudellisesta korruptiosta. Durbanin korkein oikeus hylkäsi kuitenkin syytteen, koska NPA:lla ei ollut riittävästi näyttöä syytteeseenpanoon.
Vähän myöhemmin Zuma oli jälleen oikeuden edessä, tällä kertaa raiskauksesta. Syyte ja näyttö olivat kuitenkin epämääräisiä ja Zuma vapautettiin syytteistä.
Mutta Zuman kannattajien ilmaisema naisviha asianomistajaa kohtaan, joka on hiv-positiivinen, ja Zuman oma ilmeisen ylimielinen suhtautuminen koko asiaan synnyttivät vakavaa huolta yhteiskuntasektoreissa, jotka kamppailevat naisten oikeuksien puolesta ja pyrkivät alentamaan maan jatkuvasti kasvavia raiskaus- ja kotiväkivaltalukuja.
Asioita pahensi vielä se, että Zuma, joka oli kansallisen aids-neuvoston puheenjohtaja, myönsi harjoittaneensa suojaamatonta seksiä hiv-positiivisen asianomistajan kanssa
Vapauttavan tuomion jälkeen hän pyysi julkisesti anteeksi käytöstään. Tapauksen epäilyttäviä olosuhteita ei kuitenkaan unohdettu.
Samanaikaisesti Zumaa pidettiin yhä todennäköisempänä presidentti Mbekin seuraajana sekä ANC:n johtajaksi että – intuitiivisesti, mutta ei välttämättä – sen myötä maan johtajaksi.
Se, että NPA ei onnistunut esittämään mitään kouriintuntuvaa tutkimuksissaan Zuman finanssikaupoista, mutta piti kuitenkin korkeaa profiilia Zumaa koskevien tutkimustensa suhteen, synnytti syytöksiä voitelukampanjasta
Monet Zuman kannattajista ovat pitäneet koko syytösten sarjaa silkkana salaliittona Zumaa vastaan. Epäilyttävää on, että kaikissa Zumaa vastaan käynnistetyissä oikeustoimissa on puuttunut kiistatonta näyttöä.
Jotkut katsoivat syytteiden kasaamisen Zumaa vastaan useiden vuosien aikana ja NPA:n lukuiset ja eriskummalliset etukäteisilmoitukset medialle tuoreista korruptiosyytteistä Zumaa vastaan osoitukseksi keskitetystä pyrkimyksestä vähentää hänen uskottavuuttaan.
Zuman ylä- ja alamäet ja hänen jatkuva naurunalaisena olonsa tiedustusvälineissä tunaroivana ääliönä varjostivat ANC:n valmistautumista 52. edustajakokoukseen, jossa oli määrä valita uusi johto ja poliittinen linja.
Tämä, eikä Zuman ongelmallinen julkisuuskuva, oli ANC:n, sekä puolueena että kansanliikkeenä, edessä olevien poliittisten valintojen todellinen substanssi.
Jotta ymmärtäisimme miksi, meidän on palattava takaisin maan nuoren demokratian varhaisiin vuosiin....
MARK WALLER
Käännös: Terttu-Tuija Jyrkämä