Tiedonantaja-festivaali syventyy kuntapolitiikkaan 25. toukokuuta klo 17 alkaen. Katso osallistumislinkit täältä!
Poliittista korruptiota Helsingissä
Helsingin jättipalkkaiset pormestarit saavat myös kovapalkkaiset poliittiset avustajat. Kokoomuksen Jan Vapaavuorelle tulee kaksi avustajaa ja apulaispormestareille kullekin yksi. Lisäksi heillä on virkamiessihteerit ja muita etuja.
Kokoomus saa veronmaksajien kustantamana kolme poliittista toimitsijaa, vihreät kaksi ja demarit yhden. Poliittisten avustajien palkka on 6 366 – 5 366 euroa kuukaudessa.
Kaupunginhallitus päätti samalla yksimielisesti korottaa valtuustoryhmien tukea. Ne ryhmät, joilla ei ole pormestaria, saavat 7 000 euroa valtuutettua kohti ja pormestariryhmät 3 500 euroa per valtuutettu. Esimerkiksi Vasemmistoliiton ryhmä, joka edellytti tällaista tukea ehtona pormestarimallin ja lautakuntien rajun alasajon hyväksymiselle, saa sitä 70 000 euroa vuodessa ja on nyt palkkaamassa ryhmälle toimitsijaa.
Pormestarimalli keskittää päätösvaltaa
Poliittiset avustajat ovat osa pormestarimallia, jolla päätösvaltaa keskitetään Helsingissä huippupalkkoja ja -palkkioita nauttivalle sisäpiirille, johon kuuluvat pormestarit ja muut kaupunginhallituksen jäsenet avustajineen.
Laki kieltää kuntia maksamasta puoluetukea.
Laki kieltää kuntia maksamasta puoluetukea. Lain puitteissa voi kuitenkin maksaa piilopuoluetukea valtuustoryhmien toimintaedellytysten parantamisen nimissä. Helsingissä tuki kasvaa nyt moninkertaiseksi samaan aikaan kun luottamuselinten tehtäviä vähennetään.
Kirjoittajan artikkelit
Kun Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupasivat vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto ohjata ylijäämistä lisää rahaa tämän vuoden toimintaan. Toisin kuitenkin kävi.
Kommunistinuorten uudella haalarimerkillä tunnustat aatetta ja väriä!
- ‹ edellinen
- 19 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.