Presidentin on pidettävä Suomi pois Natosta
Presidentinvaaleissa puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Sauli Niinistö on hyväksynyt presidenttikaudellaan kenraalien allekirjoittaman isäntämaasopimuksen solmimisen Naton kanssa. Eduskunta ohitettiin päätöstä tehdessä. Sopimus on selkeä poikkeama Suomen perinteisestä puolueettomuuslinjasta, ja jälleen uusi askel kohti Natoa. Se antaa vieraan vallan joukoille mahdollisuuden käyttää Suomen maa-aluetta jopa hyökkäystoimintaan.
Presidentti ja muu ulkopoliittinen johto on vienyt Suomea yhä tiiviimpään yhteistyöhön Naton ja Nato-maiden armeijoiden kanssa. Suomen maa-, vesi- ja ilmatilaa on luovutettu suurten uhmakkaiden sotaharjoitusten käyttöön ja suunnitelmissa on järjettömän kalliiden Nato-yhteensopivien rynnäkkökoneiden hankkiminen.
Ehdokkaiden on otettava kantaa myös kansalaisten jokapäiväistä elämää koskeviin polttaviin ongelmiin.
Naton laajentuminen itään ja USA:n lisääntynyt läsnäolo Itämerellä ja Itämeren rantavaltioissa on tuonut sotilaallisen jännityksen Suomen lähialueille. Siksi tarvitaan presidenttiehdokas, joka lupaa irtisanoutua isäntämaasopimuksesta ja joka lupaa kääntää Suomen ulkopolitiikan takaisin perinteisen ja hyväksi havaitun puolueettomuuden tielle.
Vaikka presidentti ei voi juurikaan tehdä sisäpolitiikkaa koskevia päätöksiä, presidentti voi vaikuttaa poliittiseen keskusteluun nostettaviin kysymyksiin ja niiden ratkaisuihin. Siksi ehdokkaiden on otettava kantaa myös kansalaisten jokapäiväistä elämää koskeviin polttaviin ongelmiin.
Sipilän hallitus ja edellisetkin hallitukset ovat leikanneet työväeltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Perusteena on käytetty huonoa taloudellista tilannetta ja peloteltu valtion velkaantumisella. Samaan aikaan hallitus valmistautuu reilusti yli 10 miljardin hävittäjähankintoihin. Tarvitaan presidenttiehdokas, joka uskaltaa asettua leikkauksia ja asehankintoja vastaan. Rahat tarvitaan peruspalveluihin ja arjen turvaan.
Kansalaisaloitejärjestelmä on ollut hyvä uudistus, mutta aloitteet eivät ole saaneet eduskunnassa kunnollista käsittelyä. Useimmat niistä on haudattu valiokuntiin, eivätkä kansalaisten esittämät asiat ole edenneet kunnolliseen poliittiseen päätöksentekoon. Vain yksi kansalaisaloite on johtanut lain muuttamiseen. Tarvitaan presidenttiehdokas, joka on halukas käynnistämään vallan siirtämisen kansalle vaikuttamalla laajemman kansalaisaloitejärjestelmän, lähidemokratian ja osallistuvan budjetoinnin puolesta.
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus on leikannut työläisten palkkoja ja etuuksia. Pääomanomistajat ovat saaneet jättiosinkoja, eikä puhe yhteisistä talkoista ole tarkoittanut heitä. Kuka presidenttiehdokkaista kannattaa lakisääteistä minimipalkkaa Suomeen ja vaatii pääomatulojen verotuksen kiristämistä?
Euroopan Unioni on viime vuosina osoittautunut kyvyttömäksi ratkaisemaan maanosan suuria ongelmia. Unionin poliittinen kehitys on ongelmien ratkaisujen sijasta johtanut äärioikeiston nousuun. Lääkkeeksi tähän esitetään liittovaltiokehityksen syventämistä ja lisää talouskuria. Tarvitaan presidentti, joka vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä, militarisointia, leikkauspolitiikkaa ja vaatii sulkua finanssipääoman vallan kasvulle.
Suomessa ilmapiiri on viime aikoina kehittynyt selvästi rasistiseen ja muukalaisvihamieliseen suuntaan. Tarvitaan presidenttiehdokas, joka suorasanaisesti tuomitsee rasismin ja fasismin.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
- 1 / 327
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Lisäksi työelämän laatu on heikentynyt.
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.
Kun aiemmat leikkaukset painottuivat sosiaaliturvaan, kohdistetaan ne ensi vuonna erityisesti sairaisiin. Orpon hallituksen leikkaukset eivät ole mikään neutraali, taloudellinen säästöpäätös, vaan poliittinen valinta, joka vahingoittaa suhteettomasti juuri yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.