Uutisointi Afganistanista on ollut isoissa suomalaisissa medioissa törkeän yksipuolista ja historiatonta.
Putoamissuojauksen puutteet johtivat työtapaturmaan
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi rakentamiseen erikoistuneen yrityksen toimitusjohtajan ja vastaavan työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakkoon. Lisäksi yritys tuomittiin maksamaan 2 000 euron suuruinen yhteisösakko, kertoo Aluehallintovirasto.
Tuomio liittyi Hollolassa 6.8.2018 tapahtuneeseen työtapaturmaan, jossa työntekijä loukkaantui pudottuaan rakenteilla olleen omakotitalon seinärakenteen päältä 3,5 metrin korkeudesta. Putoamissuojausta ei ollut toteutettu telineillä tai muilla rakenteilla, eikä työntekijä käyttänyt työskentelyn aikana putoamissuojainvaljaita. Käräjäoikeus katsoi, että vastuu laiminlyönneistä oli sekä yrityksen toimitusjohtajalla että vastaavalla työnjohtajalla, jonka yhtiö oli nimennyt vastuuhenkilöksi työn johtoon ja valvontaan.
Työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava myös pienillä työmailla.
Työmaalla ei ollut tehty kirjallista putoamissuojaussuunnitelmaa ja kirjallista turvallisuusseurantaa. Käräjäoikeus totesi, että kyseessä oli yhteinen työmaa, ja että pienille työmaille ei ole säädetty vapautusta kirjallisen putoamissuojaussuunnitelman tai turvallisuusseurannan osalta. Työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava myös pienillä työmailla.
Käräjäoikeus myös totesi, että pelkästään yleisluonteinen ohje, jossa ei ole huomioitu työmaan yksilöllisistä olosuhteista johtuvaa putoamisvaaraa, ei ole riittävä. Putoamissuojaussuunnitelman laatimista ei ole tarkoitettu muodollisuudeksi, joka voidaan hoitaa yleisluonteisella asiakirjalla kohteesta riippumatta.
Ei ohjeistusta
Käräjäoikeus huomautti lisäksi, että usein työtapaturmien käsittelyn yhteydessä vedotaan työntekijän menettelyn huolimattomuuteen ja katsotaan sen poistavan tai ainakin merkittävästi vähentävän muiden vastuuta. Tässä tapauksessa työntekijällä olisi mahdollisesti ollut käytettävissään tarvittavat valjaat, mutta niiden käyttöä ja kiinnittämistä ei ollut suunniteltu ja ohjeistettu.
Käräjäoikeus totesi, että lähtökohtaisesti työntekijän virheellinen menettely ei sulje pois työnantajan tai tämän edustajan vastuuta työturvallisuutta koskevista velvollisuuksista. Työnantajan vastuun rajaaminen ennalta arvaamattomien olosuhteiden vuoksi edellyttäisi, että kyseessä on tilanne, johon työnantaja ei voi vaikuttaa.
Tässä tapauksessa kaikkia työturvallisuusmääräyksiä ei ollut noudatettu. Jos vaaditut suunnitelmat olisi asianmukaisesti tehty, käyty läpi ja niiden toteutumista olisi seurattu, olisi se vähentänyt todennäköisyyttä sille, että työntekijä menettelee tapaturmaan johtaneella tavalla.
Tuomio on lainvoimainen.
Kirjoittajan artikkelit
SKP järjestää edustajakokouksen ensi kesänä Kotkassa. Kokouksessa uudistettava puolueohjelma poikkeaa muista SKP:n ohjelmista. Sillä ilmaistaan puolueen periaatteet, tavoitteet, päämäärä ja luonne.
Puhelinmyynti aiheuttaa selvitysten ja viranomaisvalvonnan perusteella kuluttajille runsaasti haittoja. Oikeusministeriön työryhmän enemmistö ei näe tarvetta tiukentaa puhelinmyyntiä koskevaa lainsäädäntöä, mutta kuluttaja-asiamies pitää sitä välttämättömänä.
- ‹ edellinen
- 44 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.