Rakentajilta tuki AKT:n kamppailulle
Uusi suunta Rakennusliitolle-ryhmä tukee AKT kamppailua irtisanomissuojan parantamiseksi. Ryhmä katsoo, että kuljetusalan vaatimus nostaa irtisanomiskorvaus 12 kuukauden palkkaa vastaavaksi hillitsee merkittävällä tavalla työnantajien irtisanomisintoilua ja siten pyrkimyksiä maksattaa itse aiheuttamansa kriisin laskut työntekijöillä.
Irtisanominen on työnantajille nykyään Suomessa moniin Euroopan maihin verrattuna todella halpaa ja helppoa. Yt-laki ei anna työntekijöille mitään suojaa työpaikkojen turvaamiseksi. Päinvastoin siitä on muodostunut ulosheittolaki, jota työnantajat käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen panemalla toimeen jopa perusteettomia irtisanomisia ja lomautuksia.
AKT on tarttunut kaikkien työntekijöiden etujen kannalta erittäin tärkeään ja periaatteelliseen kysymykseen työntekijöiden irtisanomisturvan parantamiseksi. Tämä kamppailu tarvitsee koko ay-liikkeen tuen
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.