Ranskan ja Kreikan vaaleista ei ratkaisua eurokriisiin

Ranskan parlamenttivaalien toinen kierros päättyi odotetusti sosialistien voittoon. Tuoreen presidentti Francois Hollanden ryhmä sai taakseen Kansalliskokoukseen 314 paikkaa. Oikeistolainen UMP jäi 229 paikkaaan.

Vasemmistorintama (Front de gauche), jonka suurin ryhmä on kommunistinen puolue, eteni kannatuksellisesti vaaleissa, mutta sai parlamenttiin vähemmän paikkoja kuin aikaisemmin. Ranskan kommunistipuolueen Pierre Laurent arvostelikin kovin sanoin Ranskan epädemokraattista vaalitapaa, joka johtaa käytännössä kaksipuoluejärjestelmään. Vaaleissa kaksi suurinta puoluetta saavat vaalijärjestelmästä johtuen 90 prosenttia paikoista, mikä ei Laurentin mukaan vastaa kansan demokraattista tahtoa.

Vaikka ex-presidentti Nicolas Sarkozyn oikeistopolitiikan aika on ohi, tulee oikeisto käyttämään kaikki mahdollisuutensa politiikan suunnan muutoksen estämiseksi, varoittaa Laurent. Myös äärioikeistolaisen FN:n saamat kaksi parlamenttiedustajaa ovat Laurentin mukaan osoitus oikeistovaaran olemassa olosta.

Syriza niukasti kakkoseksi

Kreikassa vasemmistolainen Syriza hävisi parlamenttivaalien uusintakierroksella niukasti oikeiston Uusi demokratia -puolueelle. Sosialidemokraattinen Pasok jäi kolmanneksi.

Syrizan ja Uuden demokratian välinen ero vaaleissa oli lopulta vain muutaman prosenttiyksikön. Lähes 27 prosentin äänisaalista ja 71 paikkaa voi pitää erittäin hyvänä tuloksena vasemmistokoalitiolle, joka nosti esille radikaaleja tunnuksia leikkauspolitiikan vastustamisesta aina pankkien kansallistamisen vaatimukseen asti. On myös otettava huomioon se valtava painostus, jota Syrizan valintaa vastaan esittivät vaikutusvaltaiset tahot aina EU-alueen johtajia, kansainvälisiä pörssikeinottelijoita ja Kreikan kirkkoa myöten.

Kreikan vaalijärjestelmän vuoksi vaalien voittajapuolue saa 50 ylimääräistä paikkaa parlamenttiin. Tämä varmistaa Uudelle demokratialle 129 edustajaa. Yhdessä Pasokin 33 edustajan kanssa vanhat puolueet voivat muodostaa Kreikkaan enemmistöhallituksen, joka jatkaa euroeliitin talouspolitiikan myötäilyä ja Kreikalle tukien pantiksi langetettua ankaraa kuriohjelmaa.

Vaalijärjestelmä suosi Uutta demokratiaa

Valtamediassa on uutisoitu, että Kreikan kansan enemmistö antoi tuen kuriohjelmaa toteuttaville puolueille.

Tämä ei pidä paikkaansa.

Vaaleissa reilu enemmistö, 59 prosenttia äänestäneistä, ilmaisi protestinsa ja äänesti muita puolueita kuin kuriohjelmaa kannattavia Uutta demokratiaa tai Pasokia. Kreikan vaalijärjestelmän vuoksi vanhat valtapuolueet saivat silti 41 prosentin ääniosuudella enemmistön parlamenttiedustajista.

Kreikkalaisten protesti jakautui sekä vasemmalle että oikealle. Äärioikeistolainen Kultainen sarastus -puolue sai 18 paikkaa. Se kertoo tavasta, jolla virheellinen EU-politiikka nostaa äärioikeiston kannatuksesta Euroopassa. Kultaisen sarastuksen osalta voidaan jo puhua puhdasverisestä natsipuolueesta.

Kommunistipuolue KKE menetti uudessa parlamentissa paikkoja. Tämä johtui osaltaan vasemmistoäänestäjien taktikoinnista: moni kommunistien kannattaja antoi todennäköisesti äänensä Syrizalle, jotta puolueelle olisi saatu suurimman status ja 50 lisäpaikkaa parlamenttiin.

Toisaalta Kreikan kommunistit ilmoittivat jo etukäteen, etteivät ole valmiita yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. Tämä jätti varmasti monelle äänestäjälle hämäräksi, mikä lopulta oli kommunistien muutosnäköala.

Tukahduttava kuripolitiikka jatkuu

Sosialistien saatua parlamenttiin enemmistön ilman Vasemmistorintamaa on Hollande lieventänyt vaalien alla esittämäänsä EU-talouspolitiikan kritiikkiä. Hän on keskittynyt esittämään talouskasvua pönkittäviä ratkaisuja, jotka käytännössä merkitsevät investointeja yritysten toimintaympäristön parantamiseen ja markkinoiden tukemiseen. Tavalliselle eurooppalaiselle kaduntallaajalle ei ole luvattu mitään.

Hollande näyttää hakevan yhteisymmärrystä Saksan liittokansleri Merkelin kanssa EU:n leikkaus- ja kuripolitiikasta. Vaikka Hollande on nyt esittänyt veronkorotuksia muun muassa kaikkein suurimpiin tuloihin ja pisimpään työelämässä olleiden eläkeiän alentamista, on ranskalaisille luvassa ennen muuta julkisten menojen leikkauksia.

Kreikassa vanhat valtapuolueet sinnittelevät hallituksessa jatkaen periaatteessa samaa politiikkaa kuin aiemminkin. Asiantuntijoiden mukaan hallituspohja on jäämässä heikoksi huolimatta siitä, että mukaan talouskurihallitukseen saatiin Uuden demokratian ja Pasokin lisäksi Dimarin 17 hengen parlamenttiryhmä.

Uuden demokratian johdolla muodostettava hallitus ei lähde kyseenalaistamaan Kreikalle langetettua kuriohjelmaa. Ohjelma edellyttää, että Kreikka löytää parin seuraavan vuoden aikana 12 miljardin euron edestä säästöjä – veronkorotuksilla ja leikkauksilla. Tätä vaatii kreikkalaisilta myös Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitus.