Rauhaa ja solidaarisuutta pohjoismaisella kesäleirillä
Heinäkuun alussa kokoontui kommunistisia puolueita Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta kesäleirille Ruotsiin Grännaan keskustelemaan muun muassa kapitalismin kriisistä sekä sen seurauksista työläisten ja vähävaraisten kannalta.
Suomesta oli mukana SKP, jota edustivat Minna Luomala Pietarsaaresta sekä Jonas Kettunen Kajaanista.
– Kesäleirille osallistui niin pieniä taaperoikäisiä perheineen kuin vanhempia veteraanitovereita. Ilmapiiri oli rento ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Itse osallistuin muun muassa kommunististen nuorten paneeliin, kertoo Jonas Kettunen.
Leiriläiset myös saivat tutustua ruotsalaiseen tapaan tehdä vaalityötä Jönköpingin kaupungissa, missä paikallinen kommunistipuolue järjesti vaalitilaisuuden.
Joukkoon mahtui aatteellista ja poliittista hajontaa, mutta Kettusen mukaan kaikki tulivat hyvin toimeen keskenään. Monet olivat kiinnostuneita suomalaisten kommunistien toiminnasta. Kettunen onkin sitä mieltä, että pohjoismaista yhteistyötä on syytä jatkaa ja syventää entisestään.
Ensi vuonna leiri järjestetään Norjassa.
Yhteinen kannanotto
Pohjoismaisella leirillä laadittiin yhteinen kannanotto, jossa tuomittiin kapitalismin kriisin laskujen maksattaminen työläisillä ja vähävaraisilla. Pankkien ja finanssikapitalismin pelastamisen sijasta verorahat pitää käyttää ihmisten toimeentulon parantamiseen.
Palkkojen ja sosiaalietuuksien polkeminen tulee lopettaa. Myös työelämän epävarmuuteen on saatava muutosta muun muassa tekemällä irtisanominen kalliimmaksi ja varmistamalla, että joka työpaikassa noudatetaan pohjoismaisia työehtoja.
Kannanotossa myös tuomitaan USA:n ja Naton aggressiivinen sotapolitiikka ja EU:n militarisointi sekä vaaditaan pohjoismaita vetämään joukkonsa Afganistanista.
Kannanoton allekirjoittivat kesäleirille osallistuneet puolueet, Suomen SKP:n lisäksi SKP Sverige, NKP Norge sekä KPiD ja DKP Danmark.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.