Ärhäkkä ammattiyhdistysmies

Pitkänlinjan ammattiyhdistysaktiivi, tamperelainen Petri Lahtinen työskentelee toimitsijana Tampereen Metallityöväen ammattiosasto numero seitsemässä. Lahtinen on toiminut tehtävässä yli kymmenen vuotta. Hänen vastuualueinaan ovat muun muassa edunvalvontatehtävät, jäsenasiat, työttömyysturvaan liittyvät asiat sekä esittelijänä toiminen ammattiosaston hallituksen kokouksissa.

Lahtinen on poliittisesti aktiivinen ay-toimija ja hän on ollut kuntavaaleissa SKP:n sitoutumattomana ehdokkaana vuosina 2012 ja 2017: neljän vuoden takaisissa kuntavaaleissa äänimäärä oikeutti varavaltuutetun paikkaan.

Palkat eivät riitä elämiseen

Metalliliitto on yksi SAK:n suurimmista jäsenliitoista: liittoon kuuluu lähes 150 000 jäsentä: mikä on metalliliiton rooli tämän päivän työelämässä ja keiden etua metalliliitossa ajetaan?

– Metalliliitto on puoluepoliittinen organisaatio, jossa suurimpana ryhmittymänä ovat sosialidemokraatit. Demarit pyrkivät säilyttämään konsensuksen ja vasemmistoliittolaiset hyssyttelevät sivussa.

"Metalliliitolla olisi kaikki mahdollisuudet olla vahva liitto, mikäli se sitä aidosti haluaisi."

– Metalliliitolla olisi kaikki mahdollisuudet olla vahva liitto, mikäli se sitä aidosti haluaisi. Niin kauan kun yhteiskuntarauhan ja konsensuksen säilyttäminen ovat metallin toiminnassa ykkösasemassa, ei työntekijöiden etua ja asemaa voida mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla edistää.

Minkälainen maa Suomi mielestäsi tällä hetkellä on työntekijäosapuolen näkökulmasta?

– Legendaarisen keihäänheittäjän eli Seppo Rädyn sanoja lainatakseni ”Suomi on paska maa”. Duunareilla menee tällä hetkellä huonosti eivätkä palkat riitä elämiseen. Sipilän hallitus on onnistunut myös siinä, että se on saanut pienipalkkaiset duunarit, eläkeläiset, työttömät, yhteiskunnassa ahtaalle ajetut ja köyhät tappelemaan keskenään sekä syyttelemään toisiaan.

– Suomessa palkkataso lähenee niin sanottua Amerikan mallia: pitää ottaa toinen työpaikka vastaan, koska yksi työpaikka ei enää riitä elämiseen. Työtä tehdään nykyisin täysin kapitalistien ehdoilla: työnantajat vaativat kiireellisinä aikoina työntekijöitä painamaan äärimmäisen pitkiä päiviä ja kun työtilanne on hiljaisempi, pistetään duunari pihalle!

Mitkä ovat Metalliliiton suurimmat epäkohdat eli onko liitto mielestäsi riittävän radikaali suhteessa työnantajien vaatimuksiin?

– Metalliliiton pitäisi olla toimintavaoiltaan huomattavasti radikaalimpi. Metallin olisi pitänyt useampaan otteeseen näyttää kyntensä ja osoittaa siten, että se taistelee työntekijöiden etujen puolesta. Metalliliitossa sosialidemokraateilla on suuri rooli ja se myös näkyy. Tulee myös muistaa se, ettei Sipilän hallitus ole valtakunnallisella tasolla ainoa taho, joka on kansaa kurittanut, vaan siihen on sortunut edellisen hallituksen aikana yhtä lailla myös itseään työväenpuolueiksi tituleeraavat sdp ja vasemmistoliitto. Vaikka Sipilän hallitus toteuttaa epäoikeudenmukaista politiikkaa, niin eipä oppositiossakaan ole kehumista: munatonta porukkaa!

Metalliliiton ylimääräinen liittokokous kokoontui 17. ja 18.5. päättämään uuden teollisuusliiton perustamisesta. Kokouksessa käsitellään esitys uudeksi teollisuusliitoksi ja liiton säännöiksi. Liiton nimeksi tulee Teollisuusliitto ry.

– Kokouksessa päätetään sulassa sovussa siitä, että liitymme yhdessä TEAM:in ja Puuliiton kanssa ”suureen ja mahtavaan” Teollisuusliittoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koneistosta tulee äärimmäisen raskas ja byrokraattinen, joka on toimijana hankalampi ja kyvyttömämpi kuin SAK. Ammattiosastot ovat liiton toiminnan selkäranka ja nyt uudessa teollisuusliitossa ollaan niiden toimintaa heikentämässä oleellisesti, pienentämällä jäsenmaksupalautteita.

Poliittinen mielenilmaus

Lahtinen oli mukana järjestämässä Tampereella vuorokauden mittaista työnseisausta 20.4. – 21.4. välisenä aikana: työnseisaukseen otti osaa viisi tamperelaista ammattiosastoa. Miksi mielenilmaus päätettiin järjestää ja mitä sillä haluttiin kritisoida?

"Työntekijöiden mitta täyttyi maan hallitukseen ja sen toimintaan työmarkkina-asioissa."

– Kyseessä oli poliittinen mielenilmaus, joka ei kohdistunut työehtosopimusosapuoliin tai yksittäisiin työnantajiin. Mielenilmaisussa vastustettiin Suomessa toteutettavaa hallituspolitiikkaa ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimintaa. Esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset ovat täysin käsittämättömiä ja lisää on tulossa! Työntekijät pitävät työttömyysturvan aktiivimallia savuverhona jonka perimmäisenä tarkoituksena on toteuttaa työttömyysturvaan lisäleikkauksia.

– Työntekijöiden mitta täyttyi maan hallitukseen ja sen toimintaan työmarkkina-asioissa. Työtätekevien elintason alentamisen politiikka sekä ammattiyhdistysliikettä vastaan suunnatut ideologiset hyökkäykset ovat romuttamassa työmarkkinoiden sopimisen kulttuurin.

– Hallituksen ei tule omalla toiminnallaan kannustaa työnantajaliittoja ostovoimaa leikkaaviin työehtojen heikennyksiin. Tällä hetkellä kyse on ideologisista pyrkimyksistä, joiden avulla pyritään heikentämään työntekijöiden ja työväenliikkeen asemaa.

– Ammattiosastot ovat saaneet työnseisauksen järjestämisestä haasteen työtuomioistuimelta, missä toimijoita syytetään työrauhan rikkomisesta. Tulee muistaa, että kyse oli poliittisesta mielenilmaisusta, jonka kohteena oli Sipilän hallitus ja hallitus politiikka. Nyt on annettu Teknologiateollisuuden liiton toimesta virheellisesti ymmärtää, että olisimme mielenilmaisulla puuttuneet työehtosopimuksiin, joten se olisi näin ollen laiton.

Ay-liike

Miten ay-liike voi mielestäsi parhaiten käydä taistoon vallitsevaa oikeistohegemoniaa ja työläisiä kyykyttävää politiikkaa vastaan?

– Kyllä fakta on se, että kun työnantajat ampuvat kovilla, niin on ammuttava takaisin: eli kova kovaa vastaan on ainut tapa parantaa työntekijöiden asemaa ja taistella heidän etujensa puolesta. Ay-liikkeessä on liian pitkään ”ihmetelty”, ”voivoteltu”, ”pahoiteltu”, ”vaadittu” ja ”arvosteltu”: nyt on ryhdyttävä tosissaan tappelemaan työläisten oikeuksien puolesta, koska muuten duunareita ja köyhää kansaa tullaan potkimaan rajusti päähän!

– Lakien mukaan meillä on mielenilmaisu- ja lakko-oikeus. Niiden kautta pystymme luomaan painetta ja saamaan myös jotain aikaiseksi: lakko-oikeuden käyttämistä arkaillaan liikaa ja mikäli emme ay-liikkeessä mitään yritä, niin silloin ei myöskään parannuksia ole luvassa.

Mitkä ovat mielestäsi nykyajan suurimpia työväestön työehtoihin ja elinoloihin kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuksia?

– Suurin epäkohta on se, että työllä ei Suomessa elä saati tule toimeen. Myös työaikoihin liittyvät asiat ovat huonolla tolalla: tehdään nollatuntisopimuksia ja mietitään sitä, kuinka työnantaja voisi välttyä ylityökorvausten maksamiselta. Ilmapiiri työtätekevää kansaa kohtaan on kiristynyt ja tullut kohtuuttomaksi. Tämä on valitettavasti johtanut siihen, että monilla työpaikoilla työntekijät tappelevat keskenään. Jatkuva kilpailu ja pelko työpaikan menettämisestä on johtanut työntekijöiden väliseen salailuun ja kähmintään, jonka seurauksena työntekijät eivät keskustele asioista keskenään.

Miten ammattiyhdistysliikkeen on mielestäsi toimittava oikeiston hyökkäyksiä vastaan: pitääkö ay-liikkeen mielestäsi terävöityä?

– Ay-liikkeen on ehdottomasti terävöidyttävä! Olen vuosien saatossa joutunut useampaan otteeseen pettymään esimerkiksi tehtyihin työehtosopimuksiin ja ajatellut, ettei se tästä surkeammaksi enää voi mennä, mutta niinpä vain näyttää menevän, mikäli ei meno muutu. Metalliliitossa on noin 150 000 jäsentä ja tuntuu oudolta, ettei minkäänlaista ärähtelyä saati kovaa kritiikkiä johdon suusta kuulu, kun duunaria pistetään ahtaalle ja heidän oikeuksiaan poljetaan. Kun AKT ärähtää kerran ja pistää hommat seis, niin koko Suomi pysähtyy: tätä toivoisin myös Metalliliitolta. Jos rautakourat pistävät perseensä penkkiin, niin kyllä sillä on vaikutusta koko Suomeen ja samalla metallilaiset saisivat varmasti paremmin äänensä kuuluviin.

Miltä Metallin sopimustilanne tällä hetkellä vaikuttaa, milloin sopimuksia on umpeutumassa ja milloin neuvotellaan lisää?

– Sopimukset ovat umpeutumassa syksyllä. Metallissa on ollut tapana olla neuvotteluyhteydessä työnantajiin pitkin sopimuskautta. Syksyllä sopimuksia sorvataan ja tiukkaa vääntöä saattaa olla luvassa.

"Jotta suunta Suomessa saadaan muuttumaan, olisi tärkeä saada luotua laajapohjainen kansanliike, jossa olisivat mukana ay-liike, opiskelijoiden järjestöt, eläkeläiset ja työttömät sekä kaikki sellaiset tahot, jotka kokevat muutoksen välttämättömäksi."

– Neuvotteluissa pitää olla tarkkana ja käytettävä painostuskeinoja. Esimerkiksi työntekijöiden irtisanomissuojaa on parannettava sekä teetettäviin ylitöihin ja niiden rajoihin on saatava inhimillisyyttä. Vaikka työnantajat puhuvat jatkuvasti palkkamaltista ja joustoista, niin palkkojen nollalinja ei voi enää jatkua, vaan palkankorotuksia on tultava!

– Koska työttömyys on korkeissa lukemissa, olisi tärkeää, että työtä saataisiin tulevaisuudessa jaettua useammalle käsiparille. Mielestäni SKP:n ajama kuuden tunnin työpäivä ansiotasoa alentamatta on kannatettavaa politiikkaa. Nyt tilanne on valitettavasti sellainen, että ne joilla on töitä, tekevät pitkää päivää ja he, jotka ovat työelämän ulkopuolella, niin heidät on jätetty oman onnensa nojaan, eikä heistä välitetä.

– Jotta suunta Suomessa saadaan muuttumaan, olisi tärkeä saada luotua laajapohjainen kansanliike, jossa olisivat mukana ay-liike, opiskelijoiden järjestöt, eläkeläiset ja työttömät sekä kaikki sellaiset tahot, jotka kokevat muutoksen välttämättömäksi.

– Ay-liikkeen pitäisi olla aktiivisemmin järjestämässä samankaltaisia suurmielenosoituksia eli esimerkiksi sellaisia, joita järjestettiin syksyllä 2015. Vielä tätäkin tärkeämpää on se, että kun sanotaan ”stop leikkauksille!”, niin ay-liikkeen johto pitää vaatimuksesta myös kiinni, Petri Lahtinen päättää.