Rikos ja rankaisemattomuus

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 39/2006.

Guatemala on asetettu ehdolle kilpailemaan Venezuelan kanssa YK:n turvaneuvoston vaihtuvasta jäsenyydestä. Guatemalan yhteiskunnalliset olot antavat aihetta epäillä sekä sen ehdokkuuden että mahdollisen valinnan mielekkyyttä.

Kansanmurha

Guatemalan sotilasdiktatuurien verinen historia alkoi vuonna 1954 USA:n keskustiedustelupalvelun CIA:n organisoimasta sotilasvallankaappauksesta, joka kumosi presidentti Jacobo Arbenzin demokraattisen hallinnon. Arbenzin maareformi peruutettiin. Sen jälkeen ei latifundioon perustuvan maanomistuksen epäkohtiin ole puututtu.

Kenraalien ja suurtilallisten sodassa alkuperäisväestöä ja poliittista oppositiota vastaan tapettiin 1960–96 yli 200 000 kansalaista. Rauha solmittiin 29.12.1996, ja siitä lähtien on ex-kenraali, ex-presidentti EfraÍn RÍos Monttia yritetty saada oikeuteen vastaamaan teoistaan. Joulukuussa 1999, kyllästyneenä Guatemalan viranomaisten väistelyyn, nobelisti Rigoberta Menchún säätiö toimitti espanjalaiselle tuomioistuimelle syytteen "kansanmurhasta, kidutuksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan" Guatemalassa.

Kansanmurhan tutkinta estetään

26. syyskuuta 2005 Guatemalan perustuslakituomioistuin vihdoin määräsi tutkittavaksi sekä RÍos Monttin että toisen ex-diktaattorin, Oscar Humberto MejÍan ja viiden muun kenraalin toiminnan. Tuomari Santiago Pedrazin johtama espanjalainen tutkimuskomissio saapui Guatemalaan tekemään tutkimusta 23.6. 2006, mutta jo 29.6. Guatemalan perustuslakituomioistuin kielsi tutkimuksen edellyttämät todistajien kuulemisen ja kuulustelut.

Koska tutkimus näin oli estetty, tuomari Pedraz antoi Espanjassa kyseisiä kenraaleja koskevan kansainvälisen pidätysmääräyksen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että jos herrat poistuvat Guatemalan maaperältä, heidät voidaan pidättää ja luovuttaa Espanjaan ja heidän pankkitilinsä ja omistuksensa voidaan jäädyttää. Miksi he poistuisivat? Guatemalassa heillä ei ole hädän päivää, sillä maan viranomaiset ovat tehneet selväksi haluavansa rauhaa sekä murhatuille että heidän murhaajilleen.

Köyhyyden ja väkivallan kierre

Guatemala on äärimmäisen köyhyyden ja väkivallan maa, jossa raakuudet kohdistuvat erityisesti naisiin. Vuodesta 2001 on murhattu 2 200 naista. Pelkästään vuoden 2006 tammikuusta toukokuuhun tapahtui 299 naismurhaa. Yksityistä omaisuutta suojelemaan palkatut kuolemanpartiot murhaavat katulapsia. Ihmiset, jotka eivät saa oikeutta, tekevät tappamalla oman käden oikeutta.

Kurjuus murhaa moraalin. Poliisin tilastojen mukaan murhia tehtiin tuossa 12 miljoonan asukkaan maassa 4 346 vuonna 2004 ja 5 338 vuonna 2005. Kasvua 23 % yhdessä vuodessa. 97 % kaikista murhista on jäänyt rankaisematta. Vierailtuaan Guatemalassa YK:n ihmisoikeuskomissaari Louise Arbour totesi 28.5.06: "Guatemala on yksi maailman väkivaltaisimmista maista. Ei pidä ihmetellä ettei siellä, missä menneiden vuosien rikokset on jätetty rankaisematta, rangaista myöskään viime aikojen rikoksista."

Kolme neljäsosaa Guatemalan kansasta elää äärimmäisessä köyhyydessä. Nälkä, taudit ja korkea lapsikuolleisuus ovat kurjuuden kirous. Köyhyys on erityisesti naisten ongelma, sillä he vastaavat perheistä ja ovat usein yksinhuoltajia. Naiset ovat työntekijöiden enemmistönä kansainvälisessä alihankintateollisuudessa, joka tunnetaan nimellä maquila. Naiset tekevät 70-tuntisia viikkoja vailla alkeellisimpiakaan työntekijän oikeuksia ja palkoilla, jotka eivät kata elämän perustarpeita. Tilanne on sama El Salvadorissa, Hondurasissa, Nicaraguassa ja Meksikossa.

Vuonna 2004 valitun presidentti Oscar Bergerin hallituksen talouspolitiikka on surutonta uusliberalismia. Kansalaisten voimakkaasta vastustuksesta huolimatta hallitus hyväksyi 10.3.06 ilman keskustelua USA:n vaatiman vapaakauppasopimuksen. Sopimus antaa kansainvälisille yhtiöille mahdollisuuden hyödyntää rajoituksitta maan luonnonvaroja. Toimilupia koskeva laki sallii julkisten laitosten ja palvelujen yksityistämisen. Kahden viikon protestien jälkeen sopimusta vastustava kansalaismielenosoitus tukahdutettiin väkivaltaisesti 14.3.06.

Suomi äänestää

Mitkä ovat Guatemalan köyhien ihmisoikeudet? Niitä ei ole. Suomen ulkoministeriön poliittisen osaston alivaltiosihteeri Markus Lyra kertoi Helsingin Sanomissa 20.10.06, että "hänen käsittääkseen" Suomi on äänestänyt YK:ssa Guatemalaa. Toista jäsenkandidaattia, Venezuelaa, "emme ole ainakaan äänestäneet," vakuuttaa Lyra.

Syy on selvä. Guatemala on USA:n ja EU:n ehdokas. Isännät esittävät renkiään turvaneuvostoon. Suomi äänestää niin kuin käsketään.

MATTI ROSSI

* Viite: Quand le Guatemala siége au Conseil!d’insécurité. Le Monde Diplomatique, syysk. 2006.