Seppo Ruotsalaiselta kirja syrjäyttämisestä

Alkuperäinen kirjoittaja:

Miksi monet tutkijat ja päättäjät puhuvat "syrjäytymisestä"? Eikö irtisanomisissa ja sosiaaliturvan leikkaamisessa ole kysymys syrjäyttämisestä? Miksi syrjäytymisestä puhutaan usein ikään kuin itsestään toteutuvana tai väistämättömänä asiana, vaikka kysymys on yksilöä, ryhmää ja koko työntekijäkuntaa koskevasta epäinhimillisestä menettelystä?

Edellä mainitut kysymykset ovat valtiotieteen tohtori, erikoistutkija Seppo Ruotsalaisen kirjan Syrjäytyminen – syrjäyttäminen keskeisiä lähtökohtia. Kirjoittajan mukaan eräs vastaus löytyy pinnallisesta ja usein tarkoitushakuisesta asenteesta, jossa väistetään yhteiskunnan ydinkysymysten syvällistä pohdiskelua. Marxilaiseen teoriaan nojautuen hän kiinnittää huomiota globalisaatioon, työn ja pääoman kamppailuun, vieraantuneeseen työhön sekä ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen.

Kirjan keskeinen sanoma on, että suhtautumisessa ihmiseen ja luontoon on saatava aikaan perustavanlaatuinen muutos.

Myllerryksiin vaara tottua

– Kun sanotaan, että meitä ympäröivä maailma on syvän muutoksen ja murroksen vaiheessa, ei oikeastaan sanota mitään uutta. Tuo syvällinen ja kirjaimellisesti ennennäkemätön muutos ja myllerrys on ollut menossa jo pitkään, Seppo Ruotsalainen sanoo.

Olennaisempi asia kuin muutoksen toteaminen ja tunnustaminen koskee Ruotsalaisen mielestä oikeastaan kysymystä siitä, millä tavoin me ihmiset, kansalaiset, suhtaudumme tuohon muutokseen. – Millä tavalla me tiedostamme sen? Mitä me havaitsemme tuossa muutoksessa ja muuttumisessa? Havaitsemmeko muutoksen olennaisimmat asiat ja taustatekijät? Millä tavoin reagoimme yksittäisiin erillisiin muutoksiin tai käynnissä olevaan muutokseen kokonaisuutena? Kysyykö yksi hullu enemmän kuin kymmenen viisasta ennättää vastata? Missä ovat viisaat?

Jos viisaita ei näy, lisäkysymyksiä kasautuu Ruotsalaisen mukaan vastattavaksi.

– Onko olemassa vaara, että me "totumme" tavallaan liiaksi tapahtuviin muutoksiin ja myllerryksiin eli tavallaan turrumme tapahtumiselle? Ajattelemme, että kaikki se tapahtuu, minkä on tapahduttava ja että yksilöinä emme oikeastaan voi juurikaan vaikuttaa siihen mitä ympärillämme tapahtuu. Kaikki on siis tavallaan ylhäältä ja ennalta annettua?

– Vai pitäisikö meidän pysähtyä miettimään asioita syvällisemmin? Täytyykö meidän todella hyväksyä mukisematta lähes kaikki se mitä ympärillämme tapahtuu? Siis esimerkiksi se, että samalla kun Suomessa palkansaajia irtisanotaan tuhansittain lyhyiden yt-neuvottelujen jälkeen, yritysten omistajille maksetaan runsaskätisiä osinkoja nousevien pörssikurssien osoittaessa taustalla suosiotaan.

Huoli ihmisten pärjäämisestä

Ruotsalainen kertoo, että nämä kysymykset ovat askarruttaneet hänen mieltään sitä enemmän mitä kauemmin hän on tutkinut ja analysoinut ilmiötä nimeltä "syrjäytyminen".

– Aluksi suhteellisen suppealta ja lähinnä määritelmätasolle rajoittuneelta tuntunut aihepiiri on sisällöltään laajentunut laajenemistaan ulottuen irtisanomisista ja yksilön vieraantumisesta yhteiskuntaluokkien välisen taistelun erityispiirteisiin, ihmisen luontosuhteeseen jne.

Aiheen tarkastelu on osunut ajallisesti myös Ruotsalaisen henkilökohtaisen elämän erääseen taitekohtaan.

– Pari vuotta sitten siirryin työelämästä eläkkeelle lähes 40 vuotta jatkuneen palkkatyösuhteen jälkeen. Minun ikäluokkani enemmistöllä oli vielä mahdollisuus jokseenkin yhtämittaisesti jatkuneeseen työperiodiin (kaikkine "iloineen" ja "kiroineen"), mutta nyt tilanne on lisääntyvässä määrin toinen. Eräs syrjäytymisen tutkimiseen kannustava motiivini on ollut huoli siitä, kuinka ihmiset pärjäävät pätkätyösuhteiden ja työelämän jatkuvasti kiristyvien pelisääntöjen piirissä.

Ruotsalainen korostaa, että tutkimuksen määrätystä "akateemisuudesta" huolimatta (tai juuri siksi) hän on halunnut suunnata sen aivan tavalliselle keskivertolukijalle. Kirjan erilliset luvut on myös laadittu sisällöllisesti sellaisiksi, että niitä voi lukea halutessaan myös erillisinä kokonaisuuksina.

* * * * *

Seppo Ruotsalainen: Syrjäytyminen – syrjäyttäminen. TA-Tieto Oy 2005, 224 sivua. Ilmestyy syyskuun aikana