SKP nuorten asialla Jyväskylässä
Nuorisovaltuusto on Jyväskylässä sitkeästi pyrkinyt saamaan pysyvän edustuksen kaikkiin lautakuntiin. Kulttuuri -ja liikuntalautakunnassa sekä kaupunkirakennelautakunnassa edustaja onkin ollut jo pidempään.
Nuva uusi esityksensä talvella 2016. Nuoret näkivät, että sekä sivistys- että perusturvalautakunnat käsittelevät usein nuorten elämää koskettavia asioita ja pysyvän edustuksen saaminen niihinkin olisi tärkeää. Molemmissa lautakunnissa Nuvan aloite käsiteltiin, ja virkamiesten esitys, jonka mukaan läsnäolo- ja puheoikeus olisi lautakunnan kokouksissa vain kaksi kertaa vuodessa, meni perusturvalautakunnassa läpi äänestyspäätöksellä. Sen sijaan sivistyslautakunnassa nuorten esitys meni läpi, sekin äänestyspäätöksellä. Kiintoisaa on ollut, että eniten nuorten osallistumista on vastustettu demareiden joukossa.
Kun kaupunginvaltuusto lokakuussa 2016 käsitteli poliittisen johtamisjärjestelmän uudistamista, halusi osa johtavista poliitikoista kirjattavan, että ”nuorisovaltuuston edustuksesta päättää jokainen lautakunta erikseen”. Nykyinen päätöshän on voimassa vain tämän valtuustokauden loppuun.
Valtuutettu Riitta Tynjä (SKP) teki vaihtoehtoisen esityksen, jonka mukaan nuorisovaltuuston edustajilla olisi pysyvä läsnäolo- ja puheoikeus kaupunkirakenne-, sivistys-, perusturva- sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa. Nämä tulevat jatkossa olemaan kaupungin lautakunnat tarkastuslautakunnan lisäksi.
Tynjän esitystä kannattivat vasemmistoliiton Irma Hirsjärvi ja Paul Abbey sekä keskustan Johanna Karjula ja kokoomuksen Antti Saleva. Äänin 41- 23, yksi tyhjä ja kaksi pois esitys ei kuitenkaan mennyt läpi.
Huomionarvoisena Tynjä pitää, että esitykselle tuli kokonaisuutena ottaen vahva tuki, koska sitä tuli kaikista poliittisista ryhmistä.
– Valtuuston suurimmasta ryhmästä, SDP:stä kuitenkin vain kaksi valtuutettua oli valmis ottamaan nuoret mukaan nykyistä paremmin.
Tynjä asettaakin toivonsa siihen, että 1.6.2017 aloittavat uudet lautakunnat tulevat tekemään Nuvan esityksen mukaiset päätökset.
Vallan keskittämistä Jyväskylässä
Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti lokakuun kokouksessaan, että 1.6.2017 alkaen lautakuntien jäseniksi kelpaavat vain kaupunginvaltuutetut. Varajäseniksi kelpuutetaan ”muu kuntavaaleissa ollut henkilö”.
Kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton Matti Vesa Volanen esitti, että myös varsinaiseksi jäseneksi voidaan valita muu vaaleissa ehdolla ollut. Valtuustossa Riitta Tynjä teki vastaavan esityksen ja häntä kannattivat Hirsjärvi ja Abbey vasemmistoliitosta. Äänin 56–9–kaksi pois Tynjän esitys ei mennyt läpi. Yllättäen sen kannalla eivät olleet kaikki vasemmistoliiton valtuutetut vaan Vesa Kupari ja Matti Pöppönen kannattivat hallituksen esitystä, jolla lautakuntiin valittavien joukkoa karsitaan.
Nyt läpi mennyttä esitystä on kaupunginjohtaja Timo Koivisto perustellut muun muassa valtuuston vallan kasvattamisella. Riitta Tynjä näkee asian toisin.
– Nyt kasvaa vain niiden valtuutettujen valta, jotka tullaan valitsemaan lautakuntiin. Mutta se moniäänisyys, mikä demokratiaan kuuluu, puuttuisi asioiden käsittelystä jatkossa. Mikäli lautakunnille delegoitua valtaa ei tulla palauttamaan takaisin valtuustolle, ei sillä tule olemaan juuri muita asioita päätettävänään kuin budjetti sekä joukko kaavoja. Tulevilla päättäjillä on suuri vaikutus siihen, mihin suuntaan demokratia Jyväskylässä kehittyy.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.