Vapaa-ajattelijain liiton toimeksiannosta tehdyssä kyselyssä 75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kirkon hautausmaiden kappeleita tulisi voida käyttää myös ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin.
Keywords:
SKP:n kannattajakorttien keruussa loppukiri
Koronasta huolimatta Suomen kommunistisen puolueen (SKP) kannattajakortteja on kertynyt syksyllä kiihtyvällä tahdilla. Puolueen viemiseksi takaisin puoluerekisteriin tarvitaan Suomessa 5000 kannattajakorttia, joista jokainen on edelleen kerättävä paperille. Puolue poistetaan puoluerekisteristä, mikäli se ei saa kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa edustajaa.
Kortteja on kerätty nyt yli 4300 kappaletta.
Kun SKP:n korttikampanja avattiin vuosi sitten, ei kukaan taatusti arvannut, että muutaman kuukauden päästä maailmaa alkaisi kiertää koronavirus. Kevään hiljaista korttikeruutapahtumien aikaa on otettu kiinni ympäri maan. Kortteja on kerätty perinteisesti katukampanjoinnilla ja aktiivien tuttavilta sekä tällä kertaa pandemiasta johtuen suurissa määrin myös kirjeitse.
Kortteja on kerätty nyt yli 4300 kappaletta. Se ei vielä riitä rekisteröintiin, mutta ahkeralla keräämisellä ollaan nopeasti 5000 kortin tavoitteessa.
SKP:n piirijärjestöissä ollaankin ensi viikolla yhä jalkautumassa kaduille korttikeruuseen useilla paikkakunnilla, vaikka pakkaset alkavat jo kolkutella etelässäkin.
SKP:ta tarvitaan
Tiedonantaja kysyi korttien keruuseen osallistuneilta ja sen allekirjoittaneilta, miksi Suomessa tarvitaan kommunistista puoluetta ja miksi he itse ovat mukana?
– Suomalaiselle monipuoluedemokratialle on eduksi, että perinteikäs SKP on rekisteröity puolue ja siten saa sille kuuluvan aseman ja näkyvyyden. Allekirjoittamalla kannattajakortin tuet puolueen palauttamista puoluerekisteriin. Se on ääni työtätekevien puolesta rahan valtaa vastaan, sanoo Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtaja Liisa Taskinen. Puoluejohtoa oli korttikeruussa Porissa 20. marraskuuta, päivää ennen keskuskomitean kokousta samassa kaupungissa.
Kortteja ahkerasti Nokialla kerännyt Tuula Palomäki vastasi myös kysymyshaasteeseen.
– Pidän SKP:n olemassaoloa tärkeänä etenkin tänä päivänä, kun yhteiskunta on oikeistolaistunut ja sitä myöden ilmapiiri julmaa. Heikompien puolustajia tarvitaan myös kunnanvaltuustossa. Olen työläiskodista syntyisin. Isoisäni oli vankileirillä ja äitini raatoi saappaita Suomen Gummitehtaalla pienellä palkalla. Enkä itsekään ole ollut hyvin tienaava. Olen ollut nykyisen SKP:n jäsen ja toiminnassa mukana tänäkin päivänä, kertoo Palomäki.
Katukerääjien kokemus on, että kortteja saa ihmisiltä kun antautuu heidän kanssaan juttusille ja on valmis myös kuuntelemaan heidän murheitaan. Ihmiset haluavat kuulla, että on olemassa vaihtoehtoja nykyiselle politiikalle ja maailman toivottomalta tuntuvalle suunnalle.
Myös Matti Christensen vastasi lehden kysymykseen kommunistisen puolueen tarpeellisuudesta.
– Olen ollut mukana 1970-luvulta. Maailma ei ole muuttunut oikeudenmukaisemmaksi, turvallisemmaksi tai tasa-arvoisemmaksi, ja tavoite siis on yhä olemassa. Onneksi on olemassa myös joukko, joka pyrkii parempaan ja ymmärtää, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin vaihtaa yhteiskuntajarjestelmä. Kaikki muu on petosta tai itsepetosta, sanoo Christensen.
Myös muita kommentteja saatiin puolueen tarpeellisuudesta.
– Olen sitä mieltä, että demokratialle on sitä parempi, mitä enemmän vaihtoehtoja äänestäjällä on, sanoi Mixu Lauronen.
– Miksi olen mukana? SKP on ainut johdonmukaisesti toimiva ja maailmaa muuttava voima joka voi vapauttaa sorretut alistetut luokat luovaan toimintaan paremman maailman puolesta, sanoi puolestaan Heikki Väisänen.
Vielä ehtii
Kortteja voi tulostaa netistä osoitteessa www.skp.fi/asiakirjat/skpn-kannattajakortti. Täytetyt kortit palautetaan postitse mahdollisimman pikaisesti osoitteeseen SKP, Viljatie 4 b 3. krs, 00700 Helsinki.
Puolueiden kannattajakortteja ei edelleenkään valitettavasti voi allekirjoittaa sähköisesti netissä.
Kirjoittajan artikkelit
Ensimmäisissä webinaareissa keskustellaan muun muassa Euroopan unionista ja HX-hävittäjähankinnoista. Suomen sosiaalifoorumi järjestetään ensimmäistä kertaa virtuaalisena.
Työssäkäyvien köyhien määrä kasvaa maassamme vuosi vuodelta. Yleisin syy tehdä osa-aikatyötä on kokoaikatyön puute.
- ‹ edellinen
- 71 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.