Keywords:
SKP:n Väisänen: #Ykkösketjuun-kampanja on sellaisenaan riittämätön
Eilen käynnistynyt #Ykkösketjuun-kampanja, jonka tavoitteena on saada suomalaiset puolueet sitoutumaan yritysvastuulain säätämiseen, on jo poikinut vastauksia osalta puolueiden johdosta. Laki velvoittaisi suomalaiset yritykset selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutukset ja puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin. Kampanjan takana on yhteensä yli 70 yritystä, kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa.
Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen kommentoi suunniteltua yritysvastuulakia Tiedonantajalle ja totesi sen olevan sellaisenaan riittämätön.
– Kannatan työtä ja toimintaa ihmisoikeuksien puolesta ja osittain myös yritysvastuulakia. Sen voi allekirjoittaa, mutta sellaisenaan se on riittämätön. On säädettävä laki, joka turvaa kaikkien työläisten syrjimättömät yhtäläiset ja tasa-arvoiset oikeudet.
Kampanja tähtää Väisäsen mielestä hyvään asiaan, mutta sen lisäksi tulisi perustaa syrjinnän vastainen edunvalvontaelin. Lisäksi uuden lain tulisi mahdollistaa taloudellinen sanktiointi, jos ja kun syrjintää havaitaan.
– Uuden lain tulee mahdollistaa taloudellinen sanktiointi jos ja kun syrjintää havaitaan. Muuten kampanja on pelkkää porvaritoiminnan fanittamista ja siedettävän riiston eriasteista brändäystä.
– Eri tahojen edustajien muodostama, vaikuttava ja päätösvaltainen edunvalvontaelin olisi tarpeen. Sen muodostaisi yhdessä työttömien edunvalvontajärjestöt, palkansaajien etujärjestöt ja erilaisten, nyt syrjittyjen ihmisryhmien edustajat. Esimerkiksi naiset, ikäihmiset, maahanmuuttajat, romanit sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat jatkuvan syrjinnän kohteina työpaikoilla. Heillä on oltava oma edustuksensa edunvalvontaelimessä.
– Uuden lain tulee mahdollistaa taloudellinen sanktiointi jos ja kun syrjintää havaitaan. Muuten kampanja on pelkkää porvaritoiminnan fanittamista ja siedettävän riiston eriasteista brändäystä.
Väisäsen mielestä kampanjasta puuttuu konkretiaa, eikä se poista kapitalistin tapaa muuttaa ihmisoikeuksia budjettikysymykseksi.
– Porvarien kampanjan puhuu porvarien suulla. Jotta tästä tulisi kaikkien ihmisten todellisten oikeuksien, kuten sen että palkallansa pitäisi voida elää, kampanja, olisi siihen saatava lisää konkretiaa sinivalkoisen humun lisäksi. Suhtaudun erittäin varuksellisesti tulevia vaaleja silmällä pitäen rakennettuun kampanjaan. Varsinkin, kun eduskunnan kaikki leikkauspolitiikkaa ajaneet puolueet ryhtyvät innolla edistämään ihmisoikeuksia.
– Kapitalistille ihmisoikeudet ovat aina kelvanneet argumentiksi jostain paremmasta silloinkin, kun kansa itse on noussut riistäviä rakenteita vastaan. Heille puhumisen ja kampanjoinnin lisäksi ihmisoikeudet ovat aina budjettikysymys. Porvaripuolueet ovat jo näyttäneet, että osaavat kyllä leikata työläisten oikeuksista.
Väisäsen mielestä myös yhdessä omistetut palvelut tarvitsevat lakia ja valvontaa.
– Syrjinnän vastainen laki, lakia valvova elin ja sanktiot tarvitaan myös sosialistisempaan Suomeen tähtäävässä mallissa, jossa yksityistämisen sijaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kuntien itsensä tuottamina. Vaikka työ ja toiminta olisi valtion ja kuntien järjestämää, ei se poistaisi syrjinnän vastaisen kampanjan tarvetta. Kampanjaa työläisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta tulee tehdä jatkuvasti ja hyvässä yhteiskunnassa asioita kehitetään ja parannetaan koko ajan.
#Ykkösketjuun -kampanjan nettisivut löytyvät osoitteesta https://ykkosketjuun.fi/
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.