SKP:n vaihtoehto elvytyshuijaukselle
Ihmisten huolet kuntien palvelujen ja työllisyyden turvaamisesta on tylysti sivuutettu hallituksen hyväksymissä budjettikehyksissä. Hallitus suorastaan kiristää valtionosuusratkaisulla kuntia leikkaamaan palveluja, polkemaan kunta-alan palkkoja, vähentämään työpaikkoja sekä nostamaan kunnallisia veroja ja maksuja. Likainen työ leikkauslistojen laatimisessa pyritään siirtämään kuntien päättäjille.
Porvarihallitukselta riittää miljardeja pankeille, yrityksille, rikkaiden verohelpotuksiin ja asevarusteluun, mutta ei perusturvaan ja kuntien palveluihin, joiden tarve laman oloissa kasvaa.
Suomen kommunistinen puolue vetoaa äskettäin hyväksymässään elvytysohjelmassa kuntien asukkaisiin, työntekijöihin ja päättäjiin: 90-luvun laman virheiden ei saa antaa toistua, lamaa ei torjuta leikkaamalla! Lamaa ei saa käyttää verukkeena julkisten palvelujen yksityistämiseen. Työpaikkojen luominen julkiselle sektorille ja kuntien peruspalvelujen turvaaminen on nostettava elvytyspolitiikan pääasiaksi.
SKP:n mielestä kuntien rahoituksen lisääminen on nopeimpia ja tehokkaimpia tapoja torjua lamaa. Jokaisessa kunnassa on täyttämättömiä vakansseja, tarvetta pätkätöiden vakinaistamiseen ja töitä uusille työntekijöille.
SKP esittää, että kunnille osoitetaan välittömästi vähintään kaksi miljardia euroa lisää rahaa niiden vuotuisiin kuluihin. SKP esittää lähtökohdaksi paikallisille ja valtakunnallisille aloitteille seuraavat linjaukset kuntien palvelujen ja työllisyyden elvytysohjelman suuntaamisesta ja rahoittamisesta:
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi SKP esittää päivähoitoon 1 000 lastentarhanopettajaa ja muuta varhaiskasvatuksen ammattilaista lisää, kouluihin 1 000 opettajaa ja 500 oppilashuollon työntekijää lisää, nuorisotyöhön ja lapsiperheiden palveluihin 700 työntekijää lisää, kirjastoihin lisää 500 työntekijää ja hankintamäärärahoja sekä sosiaalityöhön lisää 500 työntekijää ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen lisäämistä.
Hoitotakuun, ja ennaltaehkäisyn turvaamiseksi, terveyden eriarvoistumisen torjumiseksi ja henkilöstön kohtuuttoman työtaakan vähentämiseksi SKP esittää terveyskeskuksiin lisää 500 lääkäriä, 1 000 sairaanhoitajaa ja 500 mielenterveystyöntekijää, erikoissairaanhoitoon lisää 200 lääkäriä ja 1 000 muuta hoitoalan ammattilaista ja päihdehuoltoon 500 työntekijää lisää.
Vanhustenpalvelujen häpeällisen tilan korjaamiseksi SKP esittää kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon lisää 1 500 eri alojen ammattilaista sekä vanhainkotipaikkoja ja palveluasuntoja lisää 7 500 ja niihin 6 000 työntekijää. Myös omaishoitajien asemaa ja tukea on parannettava.
Asumiskustannusten kuriin saamiseksi ja kohtuuhintaisten asuntojen turvaamiseksi SKP esittää kunnalliseen vuokra-asuntotuotantoon ja asunnottomuuden poistamiseen lisää 500 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron korottamisen sijasta on lisättävä asumistukea.
SKP:n mielestä kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä sekä työntekijöiden toimeentulon että henkilöstön saannin turvaamiseksi. SKP esittääkin, että palkkojen nollalinjan sijasta kunta-alalle on sovittava palkkojen tasokorotus, esimerkiksi kaksi prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Mistä rahat näiden ehdotusten toteuttamiseen?
SKP:n esittämä elvytysohjelma lisäisi menoja kunnissa noin 2,2 miljardilla eurolla. Se toisi töitä 26 400 työntekijälle. Sillä olisi välillisiä työllisyyttä edistäviä vaikutuksia myös muille aloille.
SKP muistuttaa, että summa on alle puolet valtion kunnilta 90-luvun alun jälkeen leikkaamista valtionosuuksista ja muista tuloista. Käytännössä elvytysohjelman aiheuttamat lisämenot jäisivät pienemmiksi, koska osa rahoista palaisi valtiolle ja kunnille verotuloina.
Kuntiin ja työntekijöiden palkkoihin laitettu lisäraha elvyttää kuusi kertaa enemmän kuin vastaavan summan laittaminen verohelpotuksiin, joita hallitus on suosinut. Kuntien rahoituksen lisääminen tulee myös edullisemmaksi kuin ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja tukea niiden voitontavoittelua verovaroilla, palveluseteleillä ja Kela-korvauksilla.
SKP vaatii laman laskujen panemista niiden maksettavaksi, jotka ovat rikastuneet talouskriisiin johtaneella keinottelulla ja joita valtiovalta on suosinut verohelpotuksilla.
Pääomatuloja on verotettava samalla tavalla kuin muitakin tuloja. Pienituloisiin raskaimmin kohdistuvien kunnallisten verojen ja maksujen sijasta on nostettava kuntien valtionosuuksia ja peruttava suurituloisten saamia veronalennuksia. Valtionosuuksia on lisättävä suhteellisesti enemmän niille kunnille, jotka eivät hyödy yhteisö- ja pääomaveroista.
Pankit on kansallistettava ja alistettava demokraattiseen ohjaukseen. Pörssikauppa on laitettava verolle. Kuntien ja Kuntien eläkevakuutuksen on lopetettava riskisijoittaminen ja suunnattava sijoitukset julkisten investointien ja palvelujen rahoittamiseen.
ERKKI SUSI