Keywords:
Solidaarisuutta romanikerjäläisille
Helsinkiläinen kommunisti ja asukasaktiivi Ritva Hartzell asioi säännöllisesti Herttoniemen ostoskeskuksessa. Hartzell pani merkille nuorehkon romanimiehen, joka värjötteli Suomen talvioloihin riittämättömällä vaatetuksella rännän ja loskan seassa ja kerjäsi lanttia.
Hartzell antoi miehelle lantin tai pari, haki joskus ruokaa tai yritti muuten auttaa romania. Ajan myötä Hartzell ja romanimies ystävystyivät. Kävi ilmi, että mies oli nimeltään Emilian ja hän oli kotoisin Bacăusta, itäisestä Romaniasta. Emilian kertoo, että hänen kotiseudullaan romanit ovat yhteiskunnan alaluokkaa, jota kohdellaan huonosti. Huono kohtelu ja toivo leveämmästä leivästä sai miehen tulemaan Suomeen – niin kuin monet muutkin Emilianin kohtalotoverit.
Emilian asui teltassa Viikin alueella. Talven kovimpien pakkasten aikana kerjäläisten teltat ja muut varusteet varastettiin. Tekijöistä ei ole tietoa, eikä poliisi mitenkään hanakasti ole asiaa lähtenyt tutkimaan.
Hartzell yritti hankkia Emilianille majoitusta, mutta pakkasilla avuntarvitsijoiden määrä oli suuri. Ainakin neljätoista ihmistä jäi ilman yösijaa. Helsingin sosiaalipäivystys ja asunnottomien palvelukeskus eivät tarjonneet hätämajoitusta, sillä asunnottomat eivät olleet helsinkiläisiä.
Hartzell päätti majoittaa Emilianin oman asuntonsa vierashuoneeseen Jollaksessa. Emilianin mukana tuli kaksi muutakin romania, Jon ja Margaritar, isä ja poika.
Kielitaidon puute ongelma
Nyt kolmikko on majaillut Hartzellin luona muutamia viikkoja. Niukka toimeentulo koostuu kerjäämisestä, pullojen keruusta ja Emilian on onnistunut hankkimaan myös siivoustyötä. Suuri este työllistymiselle on kielitaidon puute; Emilian puhuu jonkin verran englantia ja hiukan suomea, mutta Jon ja Margaritar ymmärtävät vain romaniaa.
Kokemukset Suomesta eivät ole rohkaisevia. Päivätienestit jäävät muutamiin euroihin. Elinkustannusten kalleus tuli kolmikolle yllätyksenä. He ovatkin kaikki palaamassa Romaniaan kevään aikana. Jon ja Margaritar eivät todennäköisesti enää palaa Suomeen, sen sijaan Emilian aikoo tulla takaisin.
Emilianin äiti on sairastunut, ja nyt Hartzell on tovereineen kerännyt matkakolehtia, jotta Emilian pääsisi mahdollisimman pian näkemään äitinsä.
Ryhdistäytymisen paikka
Hartzellin naapurit eivät ole katsoneet hänen auttamistyötään hyvällä. Jollaksen asuinalue on sieltä varakkaammasta päästä. Hartzellia on syytetty muun muassa kiinteistön arvon polkemisesta ja ties mistä. Häntä on myös ahdisteltu niin, että asiaa puidaan jossain vaiheessa käräjillä.
Hartzell ei aio luovuttaa. Hän kertoo kasvaneensa Kalliossa, työväenluokkaisessa miljöössä, missä oli itsestään selvää, että ihmisiä sotien jälkeen autettiin miten kyettiin. Naapureista pidettiin huolta.
– Olen aiemmin auttanut kantasuomalaisia päihdeongelmaisia. Nyt autan vastavuoroisesti romaneja, kertoo Hartzell. Hän muistuttaa, että romanit ovat kotiseuduillaan rasismin ja suoranaisen apartheidin kohteena – ei ihme, että moni yrittää päästä paremman elämän syrjään kiinni muualla.
Hartzell toteaa, että kaikkien suomalaisten on ryhdistäydyttävä maahanmuuttoasioissa. Asenteiden on muututtava, sillä ei ole ihan heti näköpiirissä aika, jolloin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden syyt – köyhyys, sodat ja ympäristöongelmat – olisi selätetty.
Kirjoittajan artikkelit
- ‹ edellinen
- 154 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Syyrian ja Turkin politiikkaan erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kartoittaa syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa.
Pakolaisuuden syitä ja taustoja pitää etsiä ja ehkäistä kriisien syntysijoilla. Tämä on totta. Totta on myös se, ettei poliitikkoja tai valtamediaa kiinnosta kriisien todelliset syyt ja taustat piirun vertaa.
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.