Sorvista kohti edustajakokousta
Suomen kommunistisen puolueen ”superviikonloppu” käynnistyi Rastilassa sorvin ääressä. Tovereita oli kokoontunut yhteen pohtimaan edustajakokouksen kannalta keskeisiä poliittisia kysymyksiä, joita käsitellään edustajakokousta varten valmistelluissa asiakirjoissa.
Sorvia on edeltänyt useiden työryhmien kokoontuminen ja keskustelumateriaalien valmistelu.
Työpajoissa esille nousivat niin ympäristökysymykset, Euroopan unioni kuin järjestölliset aiheet.
EU:n osalta todettiin, että Suomenkin varat menevät unionin poliittiseen ja sotilaalliseen varustautumiseen. Nato- ja Yhdysvallat-yhteistyö luo vastakkainasettelua, jonka kohteena on eritoten Venäjä.
Suomenkin talouskuria ja leikkauspolitiikkaa perustellaan pitkälle EU-sopimuksilla. On ensiarvoisen tärkeää, että SKP tekee analyysia EU:sta sekä teoreettisesti että käytännön tasolla: mitkä ovat askelmerkit irti EU-sopimuksista kohti uudenlaista Eurooppaa.
Ilmastonmuutosta ja sotea
SKP:n ympäristöpoliittinen linja rakentuu syvälle huolelle ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on totaalinen uhka ihmiskunnan olemassa ololle, eikä sitä ole otettu tarpeeksi vakavasti.
SKP tukee kohtuutaloutta, jota kohti ensimmäinen askel voisi olla radikaali veroremontti. Suomalaisten hiilijalanjälki oli vielä 1960-luvun lopulla siedettävä. Nykyään suomalainen käyttää 3-4 kertaa vuoden aikana maapallon luonnonvarat. SKP:n linja on, että tähän epäsuhtaan ei voida puuttua kapitalismin puitteissa.
SKP on myös sodan ja militarismin vastainen puolue. Suomi on käyttämässä lähitulevaisuudessa 10 miljardia euroa maa-, ilma- ja merivoimien kaluston uusimiseen. Kommunistien mielestä tuolle rahalle olisi parempaakin käyttöä.
Ajankohtaiseen sote-keskusteluun SKP asettaa oman vaihtoehtonsa. Kommunistien mielestä sote-uudistus voidaan toteuttaa vain demokratia edellä. SKP:n keskeinen tavoite on edelleen terveyserojen kaventaminen niin alueiden välillä kuin köyhien ja rikkaiden kesken.
Sorvista eteenpäin
Sorvin jälkeen kommunistit kutsuvat muut muutosta nykymenoon, leikkauspolitiikkaan ja kapitalismiin haluavat mukaan yhteisiin keskustelutilaisuuksiin eri puolilla Suomea. Näiden kaikille avointen politiikan sorvaustilaisuuksien tarkoitus on viedä politiikan muutoskeskustelu matalan kynnysten puhujalavoille, kaduille ja toreille – sinne missä ihmisetkin ovat ja jossa ihmisillä on sanottavaa. SKP haluaa jättää hyvästit hegemoniselle ajatukselle konsensuspolitiikasta.
"Nykymenoon tyytymättömien sanottavan pitää kuulua ja näkyä."
– Nykymenoon tyytymättömien sanottavan pitää kuulua ja näkyä puolueen edustajakokousasiakirjoissa, työssä ja toiminnassa, sanoo SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen.
Itsearviointia ja henkilökysymyksiä
Keskuskomitean kokouksessa sunnuntaina käsiteltiin ennen muuta kesäkuisen edustajakokouksen asioita. Keskuskomitean jäsenet ovat kevään korvilla saaneet itse arvioida omaa työtään. Anna-Mili Tölkön johdolla käytiin läpi arvioinnin tuloksia. Sorvi-keskustelun johtopäätökset, aloitteet ja uudet asiakirjaehdotukset kuten myös raportit henkilövalintojen- ja järjestötyön ryhmistä olivat kokouksen asialistalla.
Nykyinen pääsihteeri Heikki Ketoharju on kertonut aloittavansa opiskelut ja ei siksi ole käytettävissä kun uutta pääsihteeriä valitaan. JP Väisänen on kertonut kiinnostuksestaan jatkaa puheenjohtajana.
– Olemme tänään tilanteessa, jossa puolueessa käydään entistä vilkkaampaa keskustelua henkilövalinnoista. Kun se käydään toverillisesti, niin se vain vahvistaa puoluetta. Minua feministinä on erityisesti miellyttänyt vaatimus naispuheenjohtajasta, toteaa Väisänen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.