Sosiaalihuollon asemaa vahvistettava sote-uudistuksessa
Huoltaja-säätiö, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ovat vedonneet perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulaan, jotta sosiaalihuollon asemaa vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Vetoomus lähetettiin ministeri Rehulalle tänään.
Järjestöjen mielestä sosiaalihuolto on jäänyt sote-uudistuksessa liian vähäiselle huomiolle julkisessa keskustelussa ja asiantuntijayhteyksissä. Uudistuksesta käytyä keskustelua ovat hallinneet terveydenhuollon kysymykset. Henkilöstövolyymiltään ja kustannuksiltaan terveydenhuolto ja sosiaalihuolto eivät eroa toisistaan. Suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista kertyy tilanteista, joissa sosiaaliset tarpeet ja sosiaalihuollon tehtävät vaikuttavat kustannusten muodostumiseen.
Sote-uudistuksen tavoite hyvinvointierojen kaventamisesta vastaa järjestöjen näkemystä yhteiskunnan nykyisistä ja tulevista kehittämistarpeista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sosiaaliset kysymykset ovat tärkeitä. Tähän asti terveydenhuolto on ollut määräävässä asemassa toimenpiteiden suunnittelussa.
Järjestöt vetoavat erityisesti seuraavien asioiden puolesta:
- Sote-uudistuksen valmisteluun on otettava mukaan sosiaalihuollon nykyiset ja kasvavat tarpeet.
- Sosiaalipalveluja tuottavien järjestöjen tärkeä rooli osana sosiaalihuollon erityispalvelujen kokonaisuutta on otettava huomioon tulevissa maakuntien toimintarakenteissa.
- Sosiaalihuollon tietopohjaa – sekä tilastollista että tutkimukseen perustuvaa – on vahvistettava systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.
- Sosiaali- ja terveysministeriön on otettava huomioon järjestöjen kokemukset ja verkostot niin omissa toimissaan kuin ohjeistuksissaan.
- Sote-uudistuksen valmistelussa syntyneen sosiaali- ja terveydenhuollon välisen vinoutuman korjaamiseksi järjestöt vaativat, että sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa sosiaalihuollon asiantuntemusta omassa organisaatiossaan.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.