Sosiaalitupossa paljon heikennyksiä
SAK:n huippujohtajien sosiaalitupoksi nimittämä ja suureksi menestykseksi mainostamilla työmarkkinajärjestöjen esityksillä puututaan mittavimmin Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen ja työeläkevakuutusmaksuihin sekä työttömyys- ja osa-aikaeläkkeisiin. Esitysten pohjana ovat SATA-komitean asialistalla olevat kysymykset ja tupo-miehet haluavat myös osaltaan tukea hallituksen elvytystoimia. Esitykset suosivat voimakkaasti työnantajia ja maksumiehiksi pannaan työntekijät. Pienituloisille ei heru mitään.
Kela-maksun poisto heikentää perusturvan rahoitusta
Suurin heikennys julkisen talouden ja pienituloisten kannalta on kela-maksujen poistaminen työnantajilta, joka on ainoa jäljellä oleva siten porrastettu työantajamaksu, että suurtyönantajat maksavat sitä suhteessa enemmän kuin pienet. On laskettu, että maksun poisto pienentää Kelan tulopohjaa noin miljardilla eurolla, josta yksityisten työnantajien osuus on noin 800 miljoonaa euroa.
Esitys on iso tulonsiirto perusturvan rahoituksesta työnantajille. Kela-maksuilla kustannetaan kansaneläkkeitä, työttömyysturvan peruspäivärahoja ja työmarkkinatukea sekä monia muita perusturvaan kuuluvia etuuksia. Monet pitkäaikaistyöttömät kyselevätkin, mikä onkaan ay-liikkeen johtajien motiivi, kun tällä tavoin halutaan sahata heidän toimeentulo-oksaansa.
Työeläkevakuutusmaksuja korotetaan
Kela-maksujen poistoon kytkettynä esitetään työeläkevakuutusmaksujen korottamista asteittain vuosina 2011-2014 yhteensä 1,6 prosenttiyksiköllä. Korotus kohdistuu työntekijöille ja työnantajille. Kela-maksun poistamisen takia korotus ei maksa työnantajille mitään.
TyEL-maksun korotuksen taustalla saattaa olla myös se, että työeläkerahastojen varoja on sijoitettu kansainvälisillä markkinoilla osakkeisiin, jotka ovat talouslaman aikana menettäneet huomattavasti arvoistaan ja korotuksilla paikataan aiheutuneita menetyksiä.
Työttömyyseläkkeitä ja osa-aikaeläkkeitä koskevat heikennykset tähtäävät ilmeisesti siihen, että työntekijät siirtyisivät mahdollisimman iäkkäinä eläkkeelle. Työttömyyseläkkeelle pääsyn ikärajaa nostetaan 58 vuoteen ja yhteen kuukauteen. Osa-aikaeläkkeelle pääsyn ikäraja nostetaan 60 vuoteen. Lisäksi osa-aikaeläkkeellä olevan eläkekertymää alennetaan siten, että eläkettä kertyy vain ansaitun palkan perusteella. Tämä rajoittaa osa-aikaeläkkeelle siirtymistä tehokkaasti ja mitätöi käytännössä tämänkin eläke-etuuden.
Suurituloisten ansiosidonnaiseen pieni parannus
Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan SATA-komiteassa esitettyjen rankkojen heikennysten torjuminen ja suurituloisten työttömyyspäivärahaan saatu korjaus ovat olleet ay-johtajien suurin riemunaihe. Sen sijaan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, joita pitäisi korottaa reippaasti, ei tule mitään korjausta.
Ansiosidonnaisen päivärahan korotus koskee suurituloisia sitä kautta, että laskennassa sovellettavaa niin sanottua taitekohtaa korotetaan, jolloin työttömyyspäivärahaa leikkaava porrastus koskee entistä suurempia palkkoja. Ansiosidonnaisen päivärahan tasoja on kolme; perustaso, aktivointiajalta maksettava korotettu ansiopäiväraha ja työllistymisohjelmalisä. Kahta viimeksi mainittua maksetaan korkeintaan 200 päivältä ja niiden saantiaika luetaan työttömyysajaksi. Niiden saamista rajoittavat lukemattomat ehdot ja karenssit Korotetun päivärahan ehtona voi olla myös sitoutuminen työntekoon. Työttömyysturvan työssäolo- ja paluuehto laskee 10 kuukaudesta 8 kuukauteen.
Esitetyt muutokset tulevat lisäämään säännösviidakkoa, jossa työttömäksi joutuva voi eksyä ja pudota turvaverkkojen ulkopuolelle tai joutua pompottelun ja vahtimisen uhriksi. (TA)