Sosialismi on in
Sosialismi ja kommunismi ovat nykyään suositumpia aatteita kuin pitkään aikaan – tosin niistä puhutaan usein eri nimillä. Osallisuustalous, jakamisen talous, joukkoluovuus, uusi osuuskuntatoiminta, kommunalismi, osallistava budjetointi, hajautettu tuotanto – viime vuosina suosioon nousseiden trendien takaa löytyy tarkemmin katsottuna piirteitä ja periaatteita, joita on kehitetty sosialismin ja kommunismin piirissä jo viimeisen parinsadan vuoden ajan.
Suomessa alkuviikosta vieraillut amerikkalainen taloustieteilijä ja emeritusprofessori Robin Hahnel on tullut tunnetuksi niin sanotun osallisuustalouden (Parecon) mallin kehittäjänä.
Hahnel alkoi pohtia osallisuustalouden mallia 1990-luvun alussa. Eräänä kimmokkeena oli vastata Hahnelin kollegan, brittiläisen Alec Noven väitteeseen.
Nove tutki Neuvostoliiton sosialismia. Hän väitti 1980-luvun alussa ilmestyneessä teoksessaan, että ei ole olemassa muita talousjärjestelmällisiä vaihtoehtoja kuin markkinakapitalismi ja Neuvostoliiton mallinen keskitetty suunnitelmatalous. Ja mikäpä tutkijaa haastaisi tehokkaammin kuin väite, että joku asia on mahdotonta…
Hahnel alkoi tutkia muun muassa 1800-1900-lukujen vaihteen sosialistien kirjoituksia ja ajatuksia. Tarkoituksena oli luoda uskottava malli taloudesta, joka perustuisi vapauteen, yhteistyöhön ja demokraattiseen suunnitteluun. Malliin voi tutustua esimerkiksi Hahnelin kirjoittaman Osallisuustalouden aakkoset –kirjan kautta (Like Pystykorva 2014).
Hahnelin tarkoitus oli todistaa, että demokraattinen, oikeudenmukainen, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talousjärjestelmä on ylipäätään mahdollista hahmottaa teoreettisesti.
Osallisuustaloudessa yritykset toimivat vapaasti työntekijöidensä päätösvallassa, eivätkä ole työnantajan tai komissaarin määräysvallan alaisina. Yritykset ja kuluttajat suunnittelevat itse omaa toimintaansa turvautumatta sen enempää keskusjohtoiseen suunnitteluun kuin markkinoihinkaan, toteaa Hahnel kirjassaan.
On selvää, että osallisuustaloudessa on kyse ”jonkin sortin sosialismista”, ja siinä toteutuvat useat kommunistienkin ajamat piirteet.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.