Suomen asehankinnat 2000-luvulla Osa 3
Suomen asehankintoja 2000-luvulla käsittelevän artikkelisarjan aikaisemmat osat on julkaistu Tiedonantajassa 19.9. ja 3.10. viime vuonna. Kolmannessa osassa tarkastellaan lähemmin jo toisessa osassa ennakoitua venäläisvalmisteisen Buk-M1-aluetorjuntaohjusjärjestelmän korvaamista läntisellä "Nato-yhteensopivalla" järjestelmällä.
Buk-M1:n korvaaminen Nasams II:lla
Uutislähetyksissä 6.3. 2008 Jyri Häkämies ilmoitti, että Suomeen hallituksen tarkoituksena on hankkia uusi aluetorjuntaohjusjärjestelmä vain 10 vuotta käytössä olleen neuvostoliittolais/venäläisperäisen Buk-M1-aluetorjuntaohjusjärjestelmän tilalle.
Buk-M1 ostettiin Neuvostoliiton lainojen osittaiseksi korvaamiseksi vuonna 1996. Tuolloin Buk-M1-järjestelmä oli maailman huippuluokkaa ja huomattavasti tehokkaampi kuin vastaavat "länsimaiset" järjestelmät. Eikä se vieläkään ole vanhentunut. Sitä on toimittajamaassa jatkuvasti parannettu, joten myös sen uudempia versioita on ollut mahdollista hankkia. Alkujaan suomalaiset järjestelmät piti modernisoida vuonna 2001. Mutta siitä luovuttiin suomalaisten toimesta, miksi? Sen tehtävänä on ollut Helsingin aluetorjunta.
Buk-M1-ohjuksia ostettiin 3 divisioonaa, joka käsitti 18 kpl laukaisualustoja ja muuta siihen liittyvää kalustoa ja 288 kpl 9M38-ohjuksia. Kaupan arvo tuolloin oli 185 milj. euroa. Aiemmin Helsingin aluepuolustusohjusjärjestelmänä toimi neuvostoliittolaisperäinen S-125 Petsora (SAM-3) -järjestelmä.
Valheelliset perustelut
"Viralliseksi syyksi" Buk-M1-järjestelmän poistamiseksi käytöstä ja korvaamiseksi uudella aluetorjuntaohjusjärjestelmällä on ilmoitettu, että sen ohjuksen ohjausjärjestelmää ei voida muuttaa, jolloin valmistajamaa voi häiritä sen ohjausta maaliin. Tähän ilmatorjunnan tarkastajana toiminut eversti Ahti Lappi, joka tuntee hyvin Buk-M1-ohjukset, totesi MTV3.fi-nettisivuilla 11.3.2008:
"Tutkahäirintä on elektronisen ilmasodankäynnin osa, jota on harrastettu jo vuosikymmeniä. Kaikkia tutkia voidaan häiritä tai sitten ne yritetään tuhota esimerkiksi tutkaan hakeutuvalla ohjuksella. – Ei kai se ole yllätys, Lappi tiivistää". "Päinvastoin tämä ohjusjärjestelmä on eräs uusimmista koko maailmassa. Itse asiassahan länsimaissa ei ole vieläkään palvelukäytössä uudempaa järjestelmää, huomauttaa eversti evp. Ahti Lappi.
Hän toimi ilmatorjunnan tarkastajana, kun pääkaupunkiseudun ilmapuolustus uusittiin ennen vuosituhannen vaihdetta". Georgian kanssa käydyssä konfliktissa Buk-ohjuksilla ammuttiin alas viisi venäläiskonetta mukaan lukien iso strateginen Tu-22M3-pommittaja, mikä vahvistaa käsitystä, että ohjuksia ei voida manipuloida Jyri Häkämiehen esittämällä tavalla.
Jyri Häkämiehen mukaan tarjousta uusista aluetorjuntaohjuksista ei ole lähetetty venäläisille valmistajille, koska heidän tuotteensa eivät ole Nato yhteensopivia! Tähän Ahti Lappi totesi MTV3.fi-nettisivuilla, että "ilmapuolustuksen taistelujohtojärjestelmän avulla mikä tahansa ilmatorjuntayksikkö saadaan yhteiseen koordinaation piiriin kuten ennenkin".
Yhteensopivuudesta eri järjestelmien kanssa löytyy todiste myös Puolustusvoimien kalustoesittelysivuilla vuonna 2008 olleesta tekstistä seuraavasti: ItO 95 Buk-M1 -yksiköt voidaan liittää myös ulkopuoliseen maalinosoitusjärjestelmään sekä ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmään".
Näin ollen kaikki perustelut, jotka "puolustusministeri" hallituksen edustajana on esittänyt Buk-M1-järjestelmän vaihtamisen syyksi, ovat täysin perättömiä ja jopa valheellisia.
Lisäksi Buk-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ovat tiettävästi hankkineet myös Nato-maa Kreikka ja Kypros. Näin ollen myös selittelyt sen häirinnästä ja sopimattomuudesta niin sanottuun Nato-standardiin ovat silkkaa valetta.
...
IGOR KOPILOFF