Suomessa esiintyy systemaattista uskonnottomien syrjintää
Uskonnottomiin kohdistuva syrjintä ja jopa vaino eri puolilla maailmassa nousee esiin Ajatuksen vapaus 2016 -raportissa, jonka julkaisee Kansainvälinen humanistinen ja eettinen unioni IHEU (www.iheu.org). Myös Suomessa todetaan edelleen olevan uskonnottomien katsomusvapauteen ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyvää systeemistä syrjintää.
Raportin julkistamisajankohta liittyy Ihmisoikeuksien päivään, joka on lauantaina 10.12. Uutuutena nyt vuonna 2016 tässä vuodesta 2012 alkaen julkaistussa raportissa on julkaisun online-yhteys verkkoon. Nettiosoitteesta freethoughtreport.com on pääsy raporttiin, jossa jokaisella maalla on oma, jatkossa erikseen päivitettävä nettisivu.
Raporttiin pyydetäänkin jatkossa asiantuntijoita, asianosaisia sekä IHEU:n järjestöjä esittämään täydennyksiä raporttiin läpi vuoden. Suomesta IHEU:n jäsenjärjestöjä ovat Suomen Humanistiliitto ry ja Vapaa-ajattelijain Liitto ry.
Jokaiselle maalle on kehitetty uusi värikoodeilla ilmaistu ”liikennevalo”-arviointi. Suomen kohdalla on edelleen pääasiallisena merkkivärinä oranssi, mikä tarkoittaa ”systeemistä syrjintää”:
Etuoikeutettu valtionkirkko
Uskonnottomiin kohdistuvat ajatuksen ja katsomuksen vapauksien sekä yhdenvertaisen kohtelun loukkaukset kohdistuvat yleensä myös valtiokirkkoihin kuulumattomiin uskonnollisiin vähemmistöihin sekä sitoutumattomiin yksilöihin.
Systeemiseen, lakiperustaiseen syrjintään voi kuulua etuoikeutettu valtiokirkko (joka antaa uskontopohjaisia etuoikeuksia), uskonnollista kasvatusta ja koulutusta kouluissa, ankaria rangaistuksia uskonnon ”loukkaamisesta” tai ateismin julkituonnista.
Ajatuksen vapaus -raportissa 2016 julkaistaan myös kertomuksia yksilöistä, joita on syrjitty uskonnottomien katsomusten julkistuonnista, sekularismin (kirkon ja valtion ero, julkisen vallan uskonnollisen neutraalisuus) edistämisestä tai uskonnollisen instituution tai ajatuksen arvostelun vuoksi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.