Suurvaltapolitiikka ja Syyria

Syyriaa hallitsi kolmen vuosikymmenen ajan Baath-puolueen johtaja Hafez al-Assad. Hafez al-Assadin kuoltua valtaan nousi vuoden 2000 heinäkuussa poikkeuslain turvin hänen poikansa Bashar al-Assad.

– Vallan vaihduttua odotettiin, että Syyriassa tapahtuisi kehitystä liberaalimpaan suuntaan. Alussa viitteitä muutokseen olikin havaittavissa ja esimerkiksi jotkut oppositiopuolueet saivat toimia. Varsin nopeasti palattiin kuitenkin vanhaan autoritaariseen hallintomalliin, eikä systeemiä haluttu avata ja valta keskittyi alaviittien käsiin, toteaa Syyrian tilanteeseen perehtynyt aktivisti Reko Ravela.

– Toisin kuin mediassa usein annetaan ymmärtää, alaviitit eivät ole yksinomaan yhteiskunnan eliitin ryhmä, vaan monet alaviitit ovat myös köyhiä. Toisaalta Assadin hallinnon eliitissä on myös sunniarabeja.

Syyrian oppositio

Syyrian hallitusta vastustavassa oppositiossa enemmistö on sunnimuslimeja. Yksi oppositioryhmittymistä on vuoden 2011 elokuussa perustettu Syyrian kansallinen neuvosto (SNC).

– SNC:tä luonnehditaan usein harhaanjohtavasti keskeisimmäksi oppositioryhmittymäksi, vaikka se on maanpaossa Turkissa ja toimii sieltä käsin. Syyrian kansallisella neuvostolla ei ole omaa armeijaa ja käytännössä Syyrian oppositiotoimintaa määrittävät maan rajojen sisällä toimivat aseistetut ryhmät, eikä suinkaan SNC, joka on eri tahojen toimesta tunnustettu Syyrian viralliseksi oppositioryhmittymäksi. Tulee huomioida se, että SNC:n painoarvo on vuosien saatossa heikentynyt selvästi ja kysymys kuuluukin, kuinka vaikutusvaltaisessa asemassa ryhmittymä enää on.

"Oppositio sisältää toistasataa aseellista ryhmää, eikä oppositiota voida pitää kovinkaan yhtenäisenä."

Oppositioryhmiä on niin Syyriassa kuin Libanonissakin.

– Oppositio sisältää toistasataa aseellista ryhmää, eikä oppositiota voida pitää kovinkaan yhtenäisenä. Äskettäin kaksi oppositioryhmittymää otti aseellisesti yhteen, jonka seurauksena lähes sata kuoli.

Eri vähemmistöryhmiä

Syyriassa on useita vähemmistöryhmiä, kuten kurdeja, kristittyjä ja druuseja. Väitetään, että kyseisten ryhmien asema on ollut suhteellisen turvattu al-Assadin hallinnon aikana.

– Asema riippuu paljon siitä, mistä ryhmästä on kysymys. Esimerkiksi kurdit ovat vastustaneet al-Assadin hallintoa, koska monilta Syyrian kurdeilta on käytännössä riistetty kansalaisuus, eikä heille ole annettu kansalaisoikeuksia, oikeutta kurdin kieleen saati omalla äidinkielellä toteutettavaan opetukseen. Myös kurdien oma media ja kurdipuolueet ovat olleet Syyriassa kiellettyjä.

– Sama pätee moniin muihinkin vähemmistöryhmiin ja näitä edustaviin poliittisiin ryhmittymiin, jotka on al-Assadin hallinnon toimesta pistetty matalaksi. Assad on kuitenkin itse alaviitti ja näin ollen vähemmistötaustainen. Monet vähemmistöihin kuuluvat kokevatkin siksi nykyisen hallinnon turvallisemmaksi kuin sunniarabiryhmien valtaannousun.

Syyrian kansannousu

Syyrian kansannousu sai vaikutteita muiden arabimaiden mielenosoituksista, eli niin sanotusta Arabikeväästä.

”Uudistukset joita Syyriassa on tehty, ovat vieneet maata uusliberalistisempaan suuntaan, mikä puolestaan on johtanut siihen, että heikoimmassa asemassa olevien asema on heikentynyt entisestään.”

– Kansannousussa oli kyse siitä, että noustiin autoritääristä hallintoa vastaan. Tähän liittyi paljon sosiaalisia ja taloudellisia puolia. Samalla se oli hyvin pitkälle myös köyhien kansannousu. Al-Assadin hallinnossa on runsaasti korruptiota, monopoleja ja valta on keskittynyt lähipiirille. Uudistukset joita Syyriassa on tehty, ovat vieneet maata uusliberalistisempaan suuntaan, mikä puolestaan on johtanut siihen, että heikoimmassa asemassa olevien asema on heikentynyt entisestään.

Maaliskuussa 2011 eri puolilla Syyriaa osoitettiin mieltä ja mielenosoitukset kokosivat yhteen tuhansia osallistujia.

– Syitä oli varmasti monia, mutta yksi keskeisimmistä oli Ihmisten tyytymättömyys omiin elinolosuhteisiinsa. Assadin hallinnon linja on ollut alusta asti brutaali ja linjasta eriävät mielipiteet on pyritty tukahduttamaan hyvin raa’asti.

Syyria ajautuu sisällissotaan

Minkälainen rooli USA:lla oli sisällissodan alkamisessa?

”Yhdysvallat ovat lähteneet tukemaan sotilaallisesti sodan toista osapuolta, on varmasti yksi syy siihen, miksi konflikti jatkuu ja jatkuu.”

– Yhdysvaltoja ei välttämättä suoralta kädeltä voida syyttää sodan alkamisesta, mutta eivät he sitä myöskään ole onnistuneet lievittämään. Se, että Yhdysvallat ovat lähteneet tukemaan sotilaallisesti sodan toista osapuolta, on varmasti yksi syy siihen, miksi konflikti jatkuu ja jatkuu, koska kummallakin osapuolella on omat aseistajat ja rahoittajat.

– Syyrialla itsellään ei olisi taloudellisesti varaa jatkaa sotimista: maan talous on romahtanut ja rahoitus tulee ulkopuolisilta tahoilta, jotka haluavat, että sotaa käydään. Yhdysvallat, Syyrian oppositio, Turkki ja Qatar ovat tehneet viimeisen parin vuoden aikana läheistä yhteistyötä ja kapinallisten palkkoja maksetaan käytännössä Yhdysvaltojen rahoilla.

– Assadin hallintoa tukevien puolella taistelevia rahoittavat puolestaan Iran ja Venäjä. Kyse onkin suurvaltakonfliktista, jossa Venäjä ja Yhdysvallat tukevat taloudellisesti niitä tahoja, joiden katsovat parhaiten edistävän omia pyrkimyksiään.

Syyrian nykytilanne

Minkälainen tilanne Syyriassa tällä hetkellä on?

– Syyrialaisten kannalta tilanne on katastrofaalinen: talous on romahtanut ja ihmisiä kuolee konfliktissa jatkuvasti. Tilanne on hyvin sekava ja sotkuinen, koska konfliktin osapuolia on jopa satoja. Se, että ISIS on tullut mukaan kuvioihin, on sotkenut asioita entisestään ja tehnyt tilanteesta vielä sekavamman. Konflikti hallituksen ja kapinallisten välillä näyttää ratkaisemattomalta.

Syyrian tilanteesta uutisoitaessa nousee usein esille kaksi islamistista suuntausta: sunnilaisuus ja shiialaisuus sekä näiden välinen kamppailu.

– Tätä kamppailua usein korostetaan, mutta kyse on samalla asiasta, jota voidaan hyödyntää omien poliittisten tavoitteiden edistämiseksi ja näin myös tehdään. Esimerkiksi monet alaviitit korostavat sitä, etteivät he ole sunneja tai shiioja, vaan heillä on oma suuntauksensa. Assadin hallinto puolestaan esittää alaviitit usein poliittisista syistä shiialaisina.

Konfliktin alussa oppositiossa oli merkittävät määrät eri vähemmistöjen edustajia: oli shiialaisia, alaviittejä, kristittyjä, kurdeja ja niin edelleen.

– Käytännössä tilanne on ajautunut siihen, että oppositiosta on häädetty kaikki muut aseelliset taistelijat paitsi sunniarabit, joiden osuus oppositioryhmissä on noin 95 prosenttia. Samalla islamistinen suuntaus on voimistunut aseellisten taistelijoiden kohdalla ja kasvattanut voimaansa.

Yhdysvallat ja Venäjä

Syyrian konfliktin myötä Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet ovat viilentyneet entisestään.

”Yhdysvaltojen ja Venäjän intressit ovat ristiriidassa keskenään ja tämä on kärjistänyt tilannetta.”

– Yhdysvaltojen ja Venäjän intressit ovat ristiriidassa keskenään ja tämä on kärjistänyt tilannetta. Venäjällä on laivastotukikohta Syyriassa ja Syyria on ollut Venäjän perinteinen liittolainen. Venäjälle ei ole keskeistä se, onko al-Assad vallassa vai ei, vaan se, että se kykenee säilyttämään laivastotukikohtansa Syyriassa ja että maiden väliset suhteet pysyvät hyvinä.

– USA puolestaan haluaa Syyriaan sellaisen hallinnon, joka ottaisi liennyttävämmän kannan Israeliin. Kuinka tällaiset pyrkimykset ovat yhteen sovitettavissa, onkin sitten toinen kysymys, eikä se vaikuta kovinkaan realistiselta.

Yleisradion tietojen mukaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on syyttänyt Yhdysvaltoja kasvavasta Venäjän vastaisesta vihamielisyydestä ja suoranaisesta ryssävihasta.

– Kummankin valtion taholta asenteita on varmasti tietoisesti kärjistetty. Liian vähän huomiota julkisuudessa annetaan sille, kuinka kärjistyneet, jopa vaaralliset suhteet USA:lla ja Venäjällä Syyrian tilanteesta johtuen tällä hetkellä on. Syyriassa on venäläisten joukkoja ja hävittäjiä, ja samalla USA:n joukot pommittavat ISIS:tä.

– Tietyt tahot ovat Washingtonissa esittäneet, että pitäisi ryhtyä pommittamaan al-Assadin hallintoa. Tämä ei ole kovinkaan järkevä ajatus, koska Syyriassa on venäläisiä joukkoja. Mikäli näin tapahtuisi, niin kahden ydinasevallan välinen konflikti olisi käsillä.

– Olen kuitenkin luottavainen sen suhteen, että kummallakin osapuolella pysyy järki päässä, eikä tällaiselle tielle haluta lähteä, koska se olisi äärimmäisen vaarallinen eskalaatio. Kaikki on kuitenkin mahdollista, koska USA:n ja Venäjän pyrkimykset ovat niin suuressa ristiriidassa keskenään.

– Washingtonista löytyy ääniä, jotka vaativat entistä tiukempaa linjaa Venäjää kohtaan ja kärjekkäämpää omien intressien vaatimista. Toivottavaa olisi, että suurvallat pystyisivät liennyttämään ja sopimaan, koska sota jatkuu käytännössä niin kauan kuin suurvallat haluavat sitä käydä.

Aleppo

Media on uutisoinut Syyrian tilannetta varsin yksipuolisesti.

"Suurin ongelma Syyria-uutisoinnissa on ollut se, että luotetaan yksipuolisesti lähteisiin."

– Suurin ongelma Syyria-uutisoinnissa on ollut se, että luotetaan yksipuolisesti lähteisiin, jotka ovat kapinallisia tukevia ja al-Assadin hallintoa vastustavia. Toki uutiset ovat pääosin tosia, mutta ne kertovat vain osan totuudesta. Vaikka Assadin hallinto on brutaali, se ei ole ainoa taho joka on vastuussa siviilien kuolemista Syyriassa tai Aleppossa.

Islamististen kapinallisten pommittaessa SDF:n (Syyrian demokraattisten joukkojen) puolustamaa Aleppon kurdikaupunginosaa kuoli tai haavoittui tämän vuoden alkupuolella 800 siviiliä.

– Media ei Suomessa juurikaan uutisoinut asiasta. Jos SDF:n ja kapinallisten konfliktia ylipäätään käsitellään, se esitetään lähinnä etnisenä. Ristiriita on kuitenkin ennemminkin poliittinen, vastakkain ovat sekulaari demokratia ja islamismi.

Minkälainen tilanne Aleppossa tällä hetkellä on?

– Kapinalliset ovat olleet noin kuukauden ajan saarrettuina ja huoltolinjat on katkaistu. Hallituksen strategisena pyrkimyksenä on painostaa siviilit pois alueelta ja sen jälkeen jyrätä kapinalliset. Kapinallisille on mitä ilmeisimmin tarjottu turvallisilta poispääsyä alueelta, mutta ottavat tuskin tarjousta vastaan, koska Aleppo on strategisesti tärkeä kaupunki. Kaupungissa on taisteltu neljä vuotta ja käytetty raskasta aseistusta, joten Aleppo on suurilta osin raunioina, mutta varmasti ehjiäkin alueita löytyy.

ISISin rooli

ISIS on Pohjois-Irakissa ja Syyriassa toimiva jihadistijärjestö, josta monet käyttävät ilmaisua terroristijärjestö. ISIS hallitsee osia Irakista ja Syyriasta. Kesäkuussa 2014 järjestö perusti alueelle islamilaiseen šaria-lakiin pohjautuvan kalifaatin.

– ISIS on onnistunut leviämään, koska monet kapinallisryhmittymät eivät ole alun alkaenkaan olleet ideologisesti kovinkaan kaukana ISISistä. ISIS erosi Syyrian al-Qaidasta 2014 helmikuussa, julistautuen islamilaiseksi valtioksi ja kalifaatiksi. Alussa järjestö levisi nopeasti ja hankki uhkailemalla kapinallisryhmiä riveihinsä.

– ISIS on systemaattisesti organisoitu järjestö, jota esimerkiksi Turkki alkuvaiheessa tuki ja mahdollisesti myös yksittäiset rahoittajat Saudiarabiasta ja Qatarista. Taloudellinen tuki luonnollisesti auttoi järjestön leviämistä.

”Ihmiset ovat kokeneet, että ISIS on yksi keino kaataa nykyinen hallinto ja siksi ISISiin suhtauduttiin alussa positiivisesti.”

Minkälaisena näet ISISin roolin Syyrian tilanteessa?

– Järjestö on onnistunut käyttämään konfliktia hyväkseen ja he ovat pelanneet omaa peliään varsin menestyksellisesti. ISISin menestys perustuu osaltaan siihen, että kapinalliset ovat laajassa rintamassa al-Assadin hallintoa vastaan. Ihmiset ovat kokeneet, että ISIS on yksi keino kaataa nykyinen hallinto ja siksi ISISiin suhtauduttiin alussa positiivisesti.

– Tulee kuitenkin muistaa se, että mitään islamilaista valtiota ei ole virallisesti olemassa, eikä se esimerkiksi tarjoa ihmisille peruspalveluita. ”Valtio” on luonteeltaan varsin keskiaikainen, jonka perusperiaatteisiin kuuluu se, että kansa pärjätköön omillaan. Samalla ISISin talouspoliittiset linjaukset ovat lähellä uusliberalismia.

Lopuksi

USA ja eräät länsimaat ovat asettaneet Syyrialle pakotteita tai pikemminkin kauppasaarron jo viisi vuotta sitten.

– Kauppasaarron ja sodan seurauksena Syyrian talous on romahtanut. Monilla alueilla on pulaa esim. esimerkiksi lääkkeistä ja rakennustarvikkeista. Syyrian saarretuilla alueilla kärsitään ruokapulasta, koska niihin ei voida toimittaa elintarvikkeita.

– Syyrian pääelinkeinoksi on muodostunut sota ja sitä rahoitetaan ulkopuolelta. Sota on eräänlainen vientituote, jonka avulla osa rikastuu. Tämän takia löytyy tahoja, joilla ei ole edes halua lopettaa sotaa, koska se on kummallekin osapuolelle niin hyvä bisnes, Reko Ravela päättää.