Keywords:
Taistelu naisten oikeuksista yhdistyy taisteluun kapitalismia vastaan
Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo yli 100 vuotta. On hyvä muistuttaa päivän sosialistisista juurista.
Merkkipäivää ehdotti alun perin Clara Zetkin kansainvälisessä naisten kokouksessa vuonna 1910. Naiset kokoontuivat toisen internationaalin puitteissa. Paikalla oli 100 naisedustajaa 17 maasta. Tarkoituksena oli perustaa kamppailun päivä, joka vaatisi tasa-arvoa, vastustaisi naisten sortoa työelämässä sekä ennen muuta yhdistäisi naisten vapautustaistelun ja kapitalismin vastaisen taistelun.
Ensimmäistä kertaa naistenpäivän merkeissä toimittiin 19. maaliskuuta 1911. Silloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä nähtiin mielenosoituksissa yli miljoona ihmistä. Muun muassa Wienissä naiset kantoivat banderolleja, joissa muistettiin Pariisin kommuunia 1871. Kommuuni oli historian ensimmäinen vallankumous, jossa työväenluokka otti vallan – tosin vain hetkeksi. Naisilla oli kommuunin synnyssä tärkeä rooli. Vaatimuksena olivat äänioikeuden lisäksi muun muassa kirkon ja valtion erottaminen toisistaan, oikeus avioeroon sekä koulutukseen.
Vuonna 1917 kansainvälinen naistenpäivä merkitsi Venäjän vallankumouksen alkamista. Pietarissa naisten mielenosoitukset vaativat ensimmäisen maailmansodan sekä tsaarinvallan lopettamista. Valtava lakkoaalto alkoi tekstiilitehtaiden työläisnaisista ja johti lopulta helmikuun vallankumoukseen – nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan päivä on 8. maaliskuuta.
Taistelu naisten oikeuksista yhdistyy edelleen taisteluun kapitalismia vastaan. Tilastojen mukaan naiset tekevät globaalisti kaksi kolmasosaa kaikista työtunneista ja tuottavat esimerkiksi ruuasta noin puolet. Silti naisten osuus tuloista on vain 10 prosenttia ja maapallon varallisuudesta vain yksi prosentti. 70 prosenttia maailman köyhistä on naisia ja tyttöjä. Kapitalismi ei ole kyennyt nostamaan naisia köyhyydestä tai edes takaamaan työstä riittävää palkkatasoa. Päinvastoin, tuloerot ovat kasvussa, kun rikkaus keskittyy harvalukuisalle eliitille.
Paljon on siis vielä tehtävää.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Lisäksi työelämän laatu on heikentynyt.
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.