Keywords:
Taistelu naisten oikeuksista yhdistyy taisteluun kapitalismia vastaan
Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo yli 100 vuotta. On hyvä muistuttaa päivän sosialistisista juurista.
Merkkipäivää ehdotti alun perin Clara Zetkin kansainvälisessä naisten kokouksessa vuonna 1910. Naiset kokoontuivat toisen internationaalin puitteissa. Paikalla oli 100 naisedustajaa 17 maasta. Tarkoituksena oli perustaa kamppailun päivä, joka vaatisi tasa-arvoa, vastustaisi naisten sortoa työelämässä sekä ennen muuta yhdistäisi naisten vapautustaistelun ja kapitalismin vastaisen taistelun.
Ensimmäistä kertaa naistenpäivän merkeissä toimittiin 19. maaliskuuta 1911. Silloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä nähtiin mielenosoituksissa yli miljoona ihmistä. Muun muassa Wienissä naiset kantoivat banderolleja, joissa muistettiin Pariisin kommuunia 1871. Kommuuni oli historian ensimmäinen vallankumous, jossa työväenluokka otti vallan – tosin vain hetkeksi. Naisilla oli kommuunin synnyssä tärkeä rooli. Vaatimuksena olivat äänioikeuden lisäksi muun muassa kirkon ja valtion erottaminen toisistaan, oikeus avioeroon sekä koulutukseen.
Vuonna 1917 kansainvälinen naistenpäivä merkitsi Venäjän vallankumouksen alkamista. Pietarissa naisten mielenosoitukset vaativat ensimmäisen maailmansodan sekä tsaarinvallan lopettamista. Valtava lakkoaalto alkoi tekstiilitehtaiden työläisnaisista ja johti lopulta helmikuun vallankumoukseen – nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan päivä on 8. maaliskuuta.
Taistelu naisten oikeuksista yhdistyy edelleen taisteluun kapitalismia vastaan. Tilastojen mukaan naiset tekevät globaalisti kaksi kolmasosaa kaikista työtunneista ja tuottavat esimerkiksi ruuasta noin puolet. Silti naisten osuus tuloista on vain 10 prosenttia ja maapallon varallisuudesta vain yksi prosentti. 70 prosenttia maailman köyhistä on naisia ja tyttöjä. Kapitalismi ei ole kyennyt nostamaan naisia köyhyydestä tai edes takaamaan työstä riittävää palkkatasoa. Päinvastoin, tuloerot ovat kasvussa, kun rikkaus keskittyy harvalukuisalle eliitille.
Paljon on siis vielä tehtävää.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Helsingin Säätytalon edessä kokoontunut budjettimielenosoitus vei terveisensä riiheen kokoontuvalle hallitukselle: ilmastokriisille on pakko tehdä jotain ja heti.
Elokapina ei hellitä: väkijoukko sulkee Helsingin Mannerheiminkadun jo toista vuorokautta kestäneessä mielenosoituksessa.
Reilusti toista tuhatta mustiin surupukuihin sonnustautunutta kulttuuriväen mielenosoittajaa kansoitti koronaturvallisesti Eduskuntatalon edustan ja kansalaistorin. Vaatimus oli selvä: jos ei rajoitusten purkamista ja tukia saada rullaamaan, koko ala uhkaa näivettyä.
- 1 / 164
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
SKP:lla on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulevaisuudessa selkeä kuva. Tarvitaan kunnolliset resurssit, että perusterveydenhuolto voidaan jatkossakin järjestää lähipalveluna ja kaikille asukkaille tasavertaisesti.
Onko sinulle uskoteltu viime vuosina, että Suomi on demokratian mallimaa? Vai liitetäänkö tuo kulunut fraasi tällä hetkellä enää meemeihin? Päätöksiä tehdään yhä kauempana asukkaista, yhä pienemmässä piirissä.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.