Talouskasvun kriitikot koolla Helsingissä
Nykyinen talouskasvu ei ole loputtomasti mahdollista, koska maapallo, ilmasto ja ympäristö ei sitä kestä. Talouden on käännyttävä laskuun joko hallitusti tai huonompana vaihtoehtona globaalin kaaoksen kautta.
Näin voi ehkä pelkistää Vanhalle ylioppilastalolle perjantaina 24. syyskuuta kokoontuneiden noin viidensadan ”Kasvu murroksessa” –konferenssin osanottajien tunnot.
Suomen Luonnonsuojeluliiton järjestämän konferenssin avasi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka totesi mm. että globaalilla nykyisellä kulutustasolla tarvittaisiin nyt 1,4 maapallon resurssit ja jos kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena, vuonna 2020 tarvittaisiin jo 1,7 maapalloa.
Konferenssin pääpuhujina olivat degrowth (talouslasku)-ajattelun huiput maailmassa, professorit Peter Victor Kanadasta, Tim Jackson Enlannista ja Serge Latouche Ranskasta.
Työryhmissä pohdittiin muun muassa uusien hyvinvoinnin mittareiden laatimista BKT:n tilalle ja fossiilikapitalismista vapautumista ja ekosolidaariseen yhteiskuntaan siirtymistä.
Konferenssin paneelikeskustelussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Sixten Korkman oli ryhdikkäästi sitä mieltä, että talouden kasvu ei luo mitään ongelmia ja että degrowth (talouslasku) ei ole vapaan kapitalistisen markkinatalouden puitteissa mahdollista.
Juuri konferenssin alla julkaistiin suomeksi kaksi kirjaa (Marko Ulvilan ja Jarna Pasasen Vihreä uusjako sekä Serge Latouchen Jäähyväiset kasvulle), joihin palataan Tiedonantajassa myöhemmin.
Talouskasvun kriitikot ovat perustaneet degrowth-verkoston, jonka toiminnasta saa tietoja
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.