Tampereella keskustellaan edelleen Rantatunnelista
Kun Rantaväylän tunnelihankkeesta alettiin vuonna 2005 puhua, oli sen arvioitu hinta 100 miljoonaa euroa.
– Parin vuoden päästä arvio oli jo noussut 120 miljoonaan euroon. Vuonna 2008 hinta oli 140 miljoonaa euroa ja viimeinen arvio eli tavoitehinta hankkeelle oli 185 miljoonaa euroa, laskee Suomen kommunistisen puolueen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.
Tunnelihanketta lähdettiin toteuttamaan niin sanotulla allianssimallilla, jossa keskeisiä toimijoita olivat Lemminkäinen ja Tampereen kaupunki.
Aikataulu edellä
Tunneli otettiin käyttöön puoli vuotta hankesuunnitelman aikataulua aiemmin. Heinosen mielestä nyt näyttää siltä, että tunnelihankkeen aikataulu on ollut rakentajan bonuksien takia tärkeämpää kuin muut asiat.
”Allianssi on vetänyt piikin auki ja uskoo, että kyllä veronmaksajien pussi on apposen levällään.”
– Allianssi on vetänyt piikin auki ja uskoo, että kyllä veronmaksajien pussi on apposen levällään erityisesti Tampereen kaupungilla.
Pahimmat ennustukset ovat toteutumassa, koska ensinnäkin pilaantuneiden maiden puhdistaminen ja poiskuljettaminen on tuonut kuluja.
– Lisärahoituksen tarve oli Tampereen kaupungille 10 miljoonaa euroa. Lisäksi toiseksi tunnelihankkeeseen sisältyvien katujen ja liittymien rakentaminen jatkuu vuonna 2017 9,6 miljoonalla eurolla ja yhdellä miljoonalla eurolla vuonna 2018.
Kolmanneksi 185 miljoonan tavoitehinnassa ei ole mukana myöskään lainan korkoja.
Edelleen tähän kokonaisuuteen tulee Heinosen mielestä neljänneksi lisätä Näsinkallion eritasoliittymä, jonka hinta lienee nykytasolla vähintään 25 miljoonaa euroa.
Allianssimallin heikkoudet
Heinosen arvion mukaan Rantatunneli tulee maksamaan kokonaisuutena vähintään yli 230 miljoonaa euroa.
– Lisäksi kun se otettiin käyttöön etuajassa, sen päiden liikennejärjestelyt ovat kovin keskeneräiset ja välityskyky sen mukainen. Eli voi kysyä, onko allianssimalli sittenkään niin hyvä veronmaksajien näkökulmasta kuin väitetään, ihmettelee Heinonen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.