Tampereella rakennetaan liian tiivistä kaupunkia
Tampereelle suunnitellaan arviolta 289 miljoonan euron ratikkahanketta. Kyse on valtavasta hankkeesta, joka muuttaisi kaupunkikuvaa huomattavasti. Kaupunginvaltuusto jätti lokakuussa päätöksen pöydälle, seuraavan kerran ratikkahanke on esillä tämänpäiväisessä kokouksessa.
Kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (SKP) toteaa, että Tampereen ratikka-ajattelun taustalla on megatrendi, suuri aalto tai linja, jonka mukaan kaupunkirakenteen jatkuva tiivistäminen ja täydentäminen ja raideliikenteen kehittäminen ovat keskeiset lähtökohdat kestävälle kaupunkikehitykselle.
– Käytännössä tällainen ajattelu on johtanut Tampereella kaupunkirakenteen liialliseen tiivistämiseen ja valtaviin suurhankkeisiin, sanoo Heinonen.
Maanjalostusratkaisu
Heinosen mukaan rakennusliikkeiden valta kaavoituksessa ja suurhankkeissa on vahvistunut.
– Erinomainen esimerkki on Rantaväylän tunneli. Veronmaksajat maksavat tunnelin rakentamisen ja rakennusliikkeet saavat voittoa tuottavaa tonttimaata ja rakennusalaa. Kaavoitusmonopolia käyttäen kaupunki ja rakennusliikkeet saavat aikaan kalliita asuntoja ei vain asunnonostajien vaan kaikkien veronmaksajien kustannuksella.
Heinosen mielestä sama on tapahtumassa ratikkapäätöksessä.
– Siitäkin on tulossa yhä enemmän maanjalostusratkaisu, ei enää niinkään pelkkä liikenneratkaisu. Pääasialliset hyötyjät tällaisesta ajattelu- ja toimintavasta ovat yksityiset, suuret rakennusyhtiöt ja niiden omistajat, eivät suinkaan asunnonostajat tai veronmaksajat.
”Tunnelin myötä Näsijärven rannat rakennetaan täyteen.”
Kaiken kaikkiaan Tampereen tuleva asuntorakentaminen näyttäisi Heinosen mukaan keskittyvän pääosin vain ratikkareitin varrelle. Lisäksi valittu linja pyrkii selkeästi täyttämään Tampereen keskusta-alueen läheiset vapaat ranta-alueet tehokkaalla rakentamisella.
– Tunnelin myötä Näsijärven rannat rakennetaan täyteen. Keskustan osayleiskaavan mukaan myös Eteläpuistoon on aikomus tehdä niin sanottuja arvoasuntoja linjalla köyhät tai edes keskiluokkaiset älkööt vaivautuko.
Aikalisä ratikalle
Erityisesti vihreät näyttävät niin Tampereella kuin Helsingissäkin erinomaisen lämpimästi allekirjoittavan megatrendin. Heinonen ihmettelee, onko niin, että vihreät eivät enää olekaan rakennusliikkeiden ja kokoomuksen puisto-osasto, vaan heistä on tullut niiden kuuliainen asfaltointiosasto?
– Liiallinen kaupunkirakenteen tiivistäminen ei ole hyvä linjaus. Esimerkiksi Eteläpuisto tulisi säilyttää kaupunkilaisten olohuoneena ja tehdä siitä kansallisen kaupunkipuiston keskeinen osa. Jos Eteläpuisto aiotaan rakentaa samaan malliin kuin Ratinassa aiemmin, Tampereella ei synny kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytyksiä. Eteläpuiston tuhoaminen rakentamalla olisi vertaansa vailla oleva kulttuuriskandaali. Sitä ei tule sallia.
Heinosen mukaan ratikan taustalla oleva megatrendi kaupunkirakenteen jatkuvasta tiivistämisestä on liian joustamaton ja dogmaattinen.
– Se tulisi pohtia uusiksi. Myös siksi aikalisää ratikkahankkeelle tarvitaan, toteaa Heinonen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
- 1 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.