Keywords:
Tarina sijaiskotilapsuudesta
Karoliina Niskanen on Helsingin Roihuvuoressa asuva kaarinalaislähtöinen taiteen sekatyöläinen ja kahden pienen lapsen äiti. Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi valmistuttuaan hän on työskennellyt näyttelemisen lisäksi myös ohjaajana sekä rap-muusikkona.
Jo lapsena päiväkirjan kirjoittamisen kautta ajatuksiaan jäsentämään ja kokemuksiaan käsittelemään oppinut Niskanen löysi vielä uudenlaisen palon kirjoittamiseen pari vuotta takaperin, kun hän alkoi työstää esikoisromaaniaan, nyt syyskuussa ilmestynyttä Tilhiä.
– Tilhi on tarina sijaiskotilapsuudesta, rikkinäisistä perheistä, lastensuojelun ongelmista, toisaalta unelmista ja rakkaudesta, tiivistää Karoliina.
Hänen lähipiirissään sattunut huostaanottotapaus ja tuon prosessin läheltä seuraaminen ajoivat Niskasen aikanaan työskentelemään nuoriso- ja lastenkoteihin taidetyöpajojen sekä esitysten merkeissä, mutta romaanin kirjoittaminen ei kuitenkaan vielä tuossa vaiheessa ollut selvillä.
Tilhi syntyi ensin biisiksi, sitten monologiksi, näytelmäksi ja lopulta kirjaksi.
– Keräsin nuorilta heidän omia tekstejään unelmista ja peloista. Samaan aikaan päässäni soi se ”tiu tau tilhi” -lastenlaulu, siinä on aina ollut jotain vinksahtanutta ja outoa, Karoliina muistelee.
– Olin myös pyöritellyt erään nuoren traagista tarinaa päässäni. Päätin kirjoittaa nuoren ympärille tarinan, ja antaa hänelle lastenlaulun Tilhi-linnun sielun. Tilhi syntyi ensin biisiksi, sitten monologiksi, näytelmäksi ja lopulta kirjaksi, Karoliina jatkaa.
– Lisäksi haastattelin kirjaa varten erästä entistä Lasu-nuorta, ja hänen kokemuksensa päätyivät tarinaan mukaan.
Oma vääjäämätön vaikutuksensa Tilhi-romaanin syntyyn oli myös Niskasen omaa elämää kutakuinkin samoihin aikoihin koskettaneilla, erityisen tärkeillä tapahtumilla.
– Sain kaksi lasta projektin aikana, ja äidiksi tuleminen ja sen aiheuttamat tunteet vaikuttivat myös vahvasti kirjaan.
Ääni äänettömille
Vaikka suurena inspiraationa kirjalle ovatkin toimineet nimenomaan nuorten tarinat, ei Tilhi kuitenkaan ole niin sanotusti nuorisoromaani.
– Kirja on suunnattu lukeville aikuisille, kaunokirjallisuuden ystäville. Erityisesti vanhemmille, lastensuojelun piirissä eri tavoin vaikuttaville, eläville tai työskenteleville, sekä äideille, isille, siskoille ja veljille, Karoliina sanoo.
– Niille, joita kiinnostaa lukea myös niitä ei niin onnellisia ja ruusuisia tarinoita todellisesta elämästä, hän lisää.
Ajoittain rankastakin aihepiiristään huolimatta Tilhi ei silti Niskasen mukaan ole tarkoituksenmukainen kannanotto siinä käsiteltäviin asioihin, vaan mahdollinen moralisointi jääkin lukijan vastuulle.
– Pyrkimykseni ei ole osoittaa sormella ketään tai mihinkään suuntaan, vaan kertoa taiteen keinoin niiden ihmisten tarinoita, joita elämä ja yhteiskunta eivät aina kohtele hyvin, antaa ääni niille, jotka muuten olisivat hiljaa, Karoliina miettii.
Lastensuojeluun ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön sekä perheapuun tarvitaan enemmän resursseja.
– Olen halunnut kirjoittaa hahmoista kokonaisia ihmisiä, ei hyviä tai pahoja, vaan monipuolisia ja monikerroksisia ihmisiä. Tavoitteenani oli tätä kirjaa kirjoittaessani enemmänkin näyttää eikä kertoa, hän jatkaa.
Henkilökohtaisesti Niskanen tosin toivoo yhteiskunnaltamme yhä parannuksia lasten- ja nuorten asemaan.
– Toki olen sitä mieltä, että lastensuojeluun ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön sekä perheapuun tarvitaan enemmän resursseja, Karoliina lisää.
Traagiset kohtalot puhuttavat
Yleisemmällä tasolla Niskanen kertoo kokevansa tarvetta kirjoittaa jo siitä yksinkertaisesta syystä, että se tuntuu hänestä niin hyvältä.
– Kun kirjoitan, tunnen konkreettista lämpöä sydämen kohdalla, Karoliina fiilistelee.
– Kirjoittaessa pystyn keskittymään ja olemaan läsnä, kun taas muutoin minulla on elämässä ja arjessa keskittymiseen liittyviä ongelmia. Kirjoittaminen on minulle meditaatiota, flow-tila puhdistaa mieltä, hän jatkaa.
Kuten arvata saattaa, nauttii Niskanen kirjoittamisen ohella suuresti myös lukemisesta ja erityisesti naisten/ei-miesten kirjoittamat teokset ovat olleet hänen mieleensä.
– Se on osittain alitajuista ja osittain tietoista, Karoliina arvelee.
– Olen aina halunnut nostaa ei-miespuolisia taitelijoita ja tukea heidän taidettaan. Aiheet ja samaistumispinta kiinnostaa enemmän, hän lisää.
Niskanen paljastaa muutaman suosikkikirjailijansa myös nimeltä.
– Tällä hetkellä suosikkikirjailijoitani ovat muun muassa Pirkko Saisio, Monika Fagerholm, Märta Tikkanen, Susanne Maude ja Emmi-Liia Sjöholm. Tämän vuoden esikoiskirjailijoissa on monia lahjakkaita tekijöitä ja kiinnostavia esikoisromaaneja, jotka ovat kaikki lukulistallani, Karoliina lupaa.
Itse hän puolestaan työstää parhaillaan jo kahta uutta käsikirjoitusta.
– Toinen on autofiktiivinen metroseikkailu menneisyydestä tulevaan, toinen taas kaunokirjallinen romaani, joka käsittelee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, Karoliina kertoo.
– Olen monesti ajatellut, että seuraavaksi kirjoitan jonkin viihteellisen, hyvä mielen hipster-coolin kirjan, joka myy hyvin ja jota ihmiset jaksavat kevein mielin lukea. Sitten kuitenkin löydän itseni aina uudestaan synkkien aiheiden ja traagisten ihmiskohtaloiden parista.
Karoliina Niskanen: Tilhi
(Bazar kustannus 2020)
Artikkeli on julkaistu Tiedonantajan numerossa 11/2020. Tilaa Tiedonantaja.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Asenneilmapiiri kannabista kohtaan on muuttunut suotuisampaan suuntaan, mutta keskustelua varjostaa mielikuviin pohjaavat argumentit tai puhdas tietämättömyys. Dekriminalisaatioon tai laillistamiseen voisi suuntaa saada esimerkiksi keväällä päihdepolitiikkaansa uudistaneesta Saksasta. Tiedonantajan haastattelussa SKY ry:n puheenjohtaja Mika Luoma-aho.
Ikonisen näyttelijän Anneli Saulin uskomattomasta elämästä kertova dokumenttielokuva Annelin aika sai ensimmäiset silmäparinsa alkuvuodesta järjestetyillä DocPoint–festivaaleilla saaden yleisöltään lämpimän vastaanoton.
Syksyllä laajempaan levitykseen tulevan dokumentin ohjannut Saara Cantell on erityisen ilahtunut nuorilta tulleesta palautteesta.
Palefacen uudessa Autofiktio-albumissa yhdistyy omaelämänkerrallisuus ja storytelling-räpin parhaat perinteet. Lue Tiedonantajan vappuhaastattelusta, millaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin rap-artisti pureutuu uusimmalla levyllään. Lisäksi lukijoille on tarjolla Palefacen vappusoittolista!
- 1 / 4
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.