Terveyserot kasvaneet viime vuosina

Aikana, jolloin niin tulo-, terveys-, koulutus- kuin muutkin hyvinvointierot kasvavat ja pahenevat kaiken aikaa, tarvitaan laaja-alainen yhteiskunnallinen muutos ihmisten arjen parantamiseksi. Enää eivät riitä yhden sektorin toimet korjaamaan ongelmia, vaan tarvitaan muutosta koko yhteiskuntapolitiikkaan.

Suomen kommunistisen puolueen ja DSL:n valtakunnallinen paikallispolitiikan seminaari kokosi täyden salillisen väkeä Turkuun lokakuun puolessa välissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen tarkasteli tilannetta valottamalla laitoksensa ja Työterveyslaitoksen yhteishanketta (TEROKA). Hankkeen avulla kehitetään toimintatapoja ja kootaan tietopohjaa Terveys 2015 -ohjelman terveyserojen kaventamistavoitteiden saavuttamiseksi.

Kärkkäinen osoitti, miten ihmisen sairastavuus ja myös kuolleisuus ovat tiukasti sidoksissa sosioekonomiseen asemaan. Tämä puolestaan liittyy koulutustasoon, työuraan ja näistä seuraavaan taloudelliseen asemaan.

– Terveyserot ovat viime vuosina kasvaneet. Pienituloisimman ja vähän koulutusta saaneen kymmeneksen elinajan odote on 10 vuotta vähemmän kuin hyvätuloisimpien ja koulutetuimman väestön kymmenesosan.

Elintapoja ei aina voi valita

Kun samaan aikaan politiikassa tehdään ratkaisuja, joiden ansiosta muun muassa terveyspalvelujen saatavuus vaikeutuu niin alueellisesti kuin kasvavien asiakasmaksujen vuoksi, on selvää, että se lisää eriarvoisuutta.

Kärkkäinen osoitti, että pelkät terveydenhuollon toimenpiteet eivät riitä näiden ihmisten terveydentilaa parantamiseen. Siihen tarvitaan myös muita yhteiskunnallisia päätöksiä.

Elintapoja ei voidakaan pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina, eivätkä ne näin voi olla yksinomaan yksilön vastuulla.

– Kunnan on tuettava tässä ihmisten mahdollisuuksia valita terveelliset elämäntavat, joihin aina vedotaan. 50 prosenttia miesten kuolleisuuseroista liittyy alkoholin ja tupakan käyttöön, johon vaikuttaa sosioekonominen asema. Kyse on yleisesti sellaisista epäoikeudenmukaisuuden eroista, jotka kaikki ovat vältettävissä, jos poliitikoilla vain tahtoa on.

Kansanterveyttä voidaan kohentaa parhaiten, kun onnistutaan parantamaan ongelmaryhmien terveyttä ja elinoloja.

– Terveyserot ovat mitä suuremmassa määrin yhteiskuntapoliittisia ongelmia, ja siksi siihen tarvitaan täsmätoimia. Politiikassa on kohdistettava erityisesti huomiota huono-osaisten tavoittamiseen ja heidän hoitonsa onnistumiseen, jolloin saadaan aikaan niin sanottu positiivinen diskriminaatio, tiivisti lääkkeensä Jukka Kärkkäinen.