Tietokirjojen kevään tärpit
Kevään tietokirjatarjonta vaikuttaa perin aneemiselta. Suomesta näyttävät puuttuvan kirjoittajat, edes Neuvostoliitto, kommunismi ja suuri torjuntavoitto ei tällä hetkellä näytä kiinnostavan. Luvassa on kuitenkin muutama tärppi joita ei passaa jättää huomiotta.
Nobelisti Doris Lessingiltä (s.1919) ilmestyy hänen muistelmiensa toinen osa Varjossa vaeltaja, joka käsittää vuodet 1949-62. Liki 60 vuotta kirjoittanut Lessing kuvaa elämäkerrassaan sodan jälkeistä Britanniaa, ristiriitojen repimää Lontoota. Kylmän sodan synty, äitiyden ongelmat ja kirjailijaelämä ovat aiheita tässä kommunistina ja feministinä tunnetun mestarileidin teoksessa. (Otava)
Heikki Hiilamolta puolestaan ilmestyy teos Kuoleman listat. Kyse on Chilen fasistikaappauksesta ja suomalaisten diplomaattien, etenkin Tapani Brotheruksen toiminnasta Chilessä. Santiagon asianhoitajana työskennellyt Brotherus onnistui pelastamaan yli kahden tuhannen ihmisen hengen käyttämällä apunaan DDR:n reittiä. (Otava)
Venäläissyntyisen Inna Latisevan teos Ryssänä Suomessa kertoo siitä, millaista on elää maassa, joka kohtelee maahanmuuttajaa toisen luokan kansalaisena. Eikö Suomi ollutkaan unelmien täyttymys, kun työttömyys ja avio-ongelmat alkoivat kasautua Bakussa syntyneen kirjoittajan tielle. (Otava)
Aina kiinnostava suomenruotsalainen, Finlandia-kisasta säännönmukaisesti kieltäytyvä Fredrik Lång liikkuu tällä kertaa esseiden maailmassa. Epätavallisia näkemyksiä ihmiskunnan rakentumiseen ja olemassaoloon, orjuuteen ja herruuteen sekä rahatalouden etiikkaan on luvassa, kun Lång revittää. (Teos)
Jera ja Jyri Hänninen puolestaan esittelevät suomalaisia ääriliikkeitä teoksessaan Tuhansien aatteiden maa. Hämmästyttävää, eikö Jussi Halla-aho olekaan aatteineen yksin? Mukana kirjassa muun muassa äärioikeistolainen Suomen Sisu, Suomalaisuuden liiton sylilapsi. (Johnny Kniga)
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.