Hongkongin mielenosoitusten monimutkainen tausta valottuu People's Worldin toimittajan John Bachtellin syväluotaavassa artikkelissa.
Turkin demokratiakehityksen ja rauhan puolesta
14.10.2015 - 16:00
(updated: 15.10.2015 - 14:45)
Pommi tappoi ihmisiä Turkin neljän suuren ammattiyhdistysliikkeen – Vallankumouksellisten työläisten (DISK), julkishallinnon (KESK), arkkitehtien ja insinöörien (TMMOB) ja lääkärien liiton (TTB) – järjestämässä rauhankulkueessa Ankarassa viime lauantaina (10.10.2015).
Rauhanmarssilla mukana ollut vasemmistolainen kurdipuolue Kansan demokraattinen puolue (HDP) on ilmoittanut 128 henkilön kuolleen iskussa. Eri turkkilaiset vasemmistolaiset puolueet ovat julkisuudessa kertoneet useiden erilaisissa johtotehtävissä olleiden toverien saaneen surmassa lauantain pommi-iskussa.
Suomen kommunistisen puolueen mielestä pommi-isku on hyökkäys nimenomaan vasemmistolaista ay-liikettä sekä rauhanliikettä vastaan. Isku luo epävarmuutta yhteiskuntaan, jossa järjestetään pian parlamenttivaalit.
Turkkia pitkään hallinnut AKP-puolueen puheenjohtaja ja maan nykyinen presidentti Erdogan yrittää kasvattaa Turkin valtaa maan lähialueella, joidenkin mielestä jopa palauttaa Turkille ottomaanien imperiumin menetettyä kunniaa. Maa on vuosia tukenut vähintäänkin epäsuorasti Syyrian kurdialueita vainoavaa ISIS-terroristijärjestöä, ja muutti politiikan suuntaa vasta heinäkuussa 2015 – lähinnä Naton painostuksesta. Turkin johdon intresseissä on edelleen kurdialueiden yhtenäisyyden hajottaminen.
Turkin viimeaikaisten väkivaltaisuuksien takana on radikaali muutos Turkin politiikassa. Valtaa pitävä Oikeus ja kehitys – puolue (AKP) on katkaissut viisi vuotta kestäneet rauhanneuvottelut Kurdeja edustavien poliittisten tahojen kanssa. Konservatiivinen, islamistinen ja liberaalia markkinataloutta sekä Turkin jäsenyyttä EU:ssa ajava AKP ei saanut riittävästi ääniä kesän 2015 parlamenttivaaleissa muodostaakseen hallitusta yksin. Vasemmistolainen kurdipuolue HDP on puolestaan nostanut kannatustaan.
Viimeisen kolmen kuukauden aikana kurdialueilla väkivallasta on jälleen tullut arkipäiväistä. Turkin työväenpuolueen (EMEP) mukaan yli tuhat kurdisotilasta, poliisia, taistelijaa ja siviiliä mukaan lukien lapsia ja naisia on saanut surmansa Turkin hallituksen iskuissa. AKP:n johdolla Turkin armeija väittää käyvänsä sotaa terrorismia vastaan iskiessään Syyriassa ISIS-kohteisiin ja Turkissa Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) vastaan.
SKP ottaa osaa rauhankulkueessa menehtyneiden toverien omaisten suruun. SKP vetoaa kaikkiin Turkin poliittisiin voimiin, että aseet vaikenisivat ja vaikeasta tilanteesta huolimatta palattaisiin takaisin poliittisiin neuvottelupöytiin ja että marraskuun vaalit voitaisiin käydä ilman väkivaltaa ja pelkoa. Etniset vihamielisyydet on lopetettava, ja Turkin kurdiväestön asemaa ja demokraattisia oikeuksia on vahvistettava.
Kirjoittajan artikkelit
Sen sijaan, että solidaarisuuspäivän kynnyksellä Suomen eduskunnassa puhuttaisiin Palestiinan tunnustamisesta itsenäiseksi valtioksi, saa hallitus käsiteltäväkseen ehdotuksia tuen vähentämisestä palestiinalaispakolaisille.
FT Maija Hakasen kirja kertoo työväenvallankumouksen ja sisällissodan sosiaalisesta ja poliittisesta taustasta, pakinkyläläisten arjesta, työväen järjestäytymisestä ja pyrkimyksistä sekä punakaartilaisten kovista vaiheista sodassa ja sen jälkeen vankileireillä.
- ‹ edellinen
- 28 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”