Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Keywords:
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoitus käynnissä Helsingissä
03.07.2021 - 17:45
(updated: 20.07.2021 - 13:24)
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoitus järjestäytyy Senaatintorilla. Kuva Jiri Mäntysalo.
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoituskulkue on käynnissä Helsingin Senaatintorilta Narinkkatorille.
23. huhtikuuta Turkin valtio aloitti laajamittaiseen sotilasoperaation Pohjois-Irakin kurdialueella. Kohteena olivat Etelä-Kurdistanin alueet Zap, Avashin ja Matina. Sittemin Turkin sotatoimet ovat voimistuneet sekä laajentuneet. Sodankäynti on ollut jo vuosia Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin keino haalia maallensa valtaa ja uusia alueita tavallisen kansan kustannuksella. Erdoganin tavoitteena on Rojavan (Pohjois-Syyria) sekä Bashurin (Pohjois-Irak) valloittaminen.
Vuonna 2018 Turkin armeija sekä sen kouluttamat ja palkkaamat jihadistitaistelijat hyökkäsivät kurdienemmistöiseen Afrinin kantoniin Pohjois-Syyriassa. Seuraavana vuonna miehityssota sai jatkoa Pohjois-Syyrian muilla kurdialueilla, minkä seurauksena satoja siviilejä sai surmansa. Lisäksi sadattuhannet alueen asukkaat joutuivat pakenemaan kodeistaan.
Syyrian demokraattisten voimien (SDF) lisäksi Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sissien vastarinta Turkin sotatoimia vastaan on ainoita voimia, joka vastustaa Turkin miehitysyrityksiä ja laajentumispyrkimyksiä Lähi-idässä. Vuonna 2014, jolloin ISIS-terroristit valtasivat laajoja alueita Syyriassa ja Irakissa aiheuttaen myös globaalin uhan, PKK:n sissit pysäyttivät ISIS:in jesidivähemmistöön kohdistuneen kansanmurhan Sinjarin alueella Irakin Kurdistanissa.
NATO-maat uskovat että heidän täytyy säilyttää hyvät suhteet Turkkiin geopoliittisista ja strategisista syistä, eivätkä tämän vuoksi haasta Turkin hallinnon laajentumispolitiikkaa. Pysyttelemällä hiljaa Erdoganin toimista, heistä tulee osallisia Turkin hyökkäyksiin. Samaan aikaan Erdogan, joka tietää ettei tule saamaan rangaistusta edes pahimmista rikoksistaan, rikkoo avoimesti kansainvälistä lakia. Hänen hallintonsa on käyttänyt niin kemiallisia aseita kuin jihadistitaistelijoita käynnissä olevissa sodissa Zapissa, Avashinissa ja Matinassa. Lisäksi Turkin käyttämät sotadronet (miehittämätön ilma-alus, UAV) murhaavat ja terrorisoivat siviilejä. Kaikesta tästä huolimatta niin Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Europan neuvosto liittyvät NATOn seuraan ja ovat hiljaa tilanteesta.
Lisätietoja mielenosoituksen teeseistä Facebook-tapahtumassa.
Kuvat Jiri Mäntysalo
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 24 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?