Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
Tutkimus: Yksinäisyys kurjistaa suomalaisia
Tänään julkistettiin Yksinäisten Suomi –kirja, joka pureutuu yksinäisyyden maailmaan. Diakonia-ammattikorkeakoulu on ollut mukana keräämässä aineistoa suomalaisten yksinäisyydestä Helsingin Sanomien viime syksynä julkaisemassa köyhyyskyselyssä Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kanssa. Diak on ollut mukana keräämässä aineistoa suomalaisten yksinäisyydestä Helsingin Sanomien viime syksynä julkaisemassa köyhyyskyselyssä Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kanssa.
Juho Saaren toimittamassa teoksessa on mukana kirjoittajana Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen.
Parisuhde vähentää yksinäisyyttä selvästi – etenkin miehillä.
Kainulaisen tutkimuksen mukaan yksinäisyydellä on suora yhteys elämänlaatuun, eli koettuun hyvinvointiin ja terveyteen. Perherakenne on yksi tekijä, joka selkeästi vaikuttaa yksinäisyyteen: yksinään asuvat ja yksinhuoltajat ovat yleisesti ottaen yksinäisimpiä. Parisuhde sen sijaan vähentää yksinäisyyttä selvästi – etenkin miehillä.
– Miehet ovat selvästi tyytyväisempiä parisuhteeseensa kuin naiset. Tämä vähentää yksinäisyyden tunnetta ja lisää tyytyväisyyttä, Kainulainen toteaa.
Silmiinpistävintä aineistossa on Kainulaisen mukaan vanhempien luona asuvien nuorten aikuisten yksinäisyyden tunne, joka voimistuu iän myötä.
– Jokainen ikävuosi kotona tuo lisää yksinäisyyttä ja pahaa oloa, Sakari Kainulainen sanoo.
Toinen ryhmä, joiden yksinäisyyden kokemukset korostuivat, ovat yksinhuoltajat, etenkin nuoret.
Lapsuuden yksinäisyys kertautuu, mutta yksikin sydänystävä auttaa
Ystävien määrän kasvu parantaa elämänlaatua. Ystävät ovat merkityksellisimpiä nuorella iällä: tärkeimmillään ystävyyssuhteet ovat noin 20 vuoden iässä. Toisaalta ystävyyssuhteiden laadulla on määrää suurempi merkitys: sydänystävän olemassaolo vaikuttaa koettuun hyvinvointiin tutkimusaineiston mukaan kaikkein eniten.
Myös lapsuuden yksinäisyyden kokemuksilla on merkitystä vielä vanhempanakin. Ne vastaajat, jotka ilmoittivat olleensa lapsena ja teini-iässä yksinäisiä, olivat sitä myös keski-ikäisenä. Tärkeää olisi tutkijan mukaan katkaista kierre jo alkuunsa, mutta kuinka?
Oma asennekin voi ratkaista ainakin aikuisilla.
– Yksinäisen ympärillä olevat ovat keskeisessä roolissa; vuorovaikutus kun on ainakin kahden kauppa. Liian helposti ryhmässä suljetaan joitain ulos ja tämä saattaa alkaa jo hyvin pienenä, Kainulainen sanoo.
Oma asennekin voi ratkaista ainakin aikuisilla. Yksinäisyyttä on tutkijan mukaan kahdenlaista: sosiaalista, joka johtuu ystävien puutteesta, tai emotionaalista, jolloin olemassa olevat ihmiskontaktit eivät poista yksinäisyyden tunnetta. Edelliseen tepsii tutkijan mukaan hakeutuminen ihmisten joukkoon tavalla tai toisella, mutta jälkimmäisessä tulisi pohtia enemmän myös omaa rooliaan.
– Toiminko jotenkin niin tai asetanko rajoja liian korkealle, että ihmissuhteet eivät ole tyydyttäviä. Ehkä kannattaisi myös pohtia sitä, että mikä muu asia tuo mielihyvää kuin ihmissuhteet ja voisiko sitä puolta elämässään voimistaa, jolloin katse ei ainakaan ensimmäisenä kohdistuisi yksinäisyyden voittamiseen, Kainulainen pohtii.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja Festival will once again bring together activists, researchers, politicians, artists and international guests from different fields to look for alternative ways out of wars, environmental crises and media biases. The programme includes debates, presentations, workshops and of course culture and music! The festival will take place over one weekend at the Myyräncolo cultural centre in Vantaa's Myyrmäki, Finland.
- ‹ edellinen
- 4 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.