Työllistäminen jäämässä kepitykseksi

Valtiovarainministeriö hakee vuoden 2022 valtionbudjetissa paluuta keskustalaisille rakkaaseen kulukuripolitiikkaan. On luultavaa, että neuvotteluissa valtiovarainministeri Annika Saarikon on hieman löysättävä kukkaronnyörejä nyt esitetystä. Esimerkiksi budjettiesityksen vaisua vastausta IPCC:n ilmastoraportissaan maalaamiin muutostarpeisiin on jo ehditty kritisoida. Tuoreeltaan arvioijat tarttuivat kuitenkin työllistämistä tukeviin esityksiin ja niiden yksipuolisuuteen.

STTK:n pääekonomisti Patricio Lainà kiinnitti huomiota VM:n ennusteiden optimismiin.

Pohjaesityksessä on edelleen mukana noin 100 – 150 miljoonan euron leikkaukset.

– Nousukauden myötä elvyttämistä onkin syytä vähentää. Vielä ei kuitenkaan olla korkeasuhdanteessa, eli meillä on edelleen käyttämätöntä kapasiteettia taloudessa, eikä talouden ylikuumentumista ole näköpiirissä, hän totesi.

Lainà kritisoi myös yksipuolista lähtökohtaa työvoiman saatavuuden ongelmiin.

– Keskeistä on lisätä työnhakijoiden osaamista paikkakunnilla, joilla työpaikkoja on. Työttömyysturvan heikentäminen ei luo osaamista, eikä ratkaise pulaa osaavasta työvoimasta.

Samoilla linjoilla on kommenteissaan SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

– Työnantajien kilpailu osaavasta työvoimasta korostaa kunnollisten työehtojen ja työolojen merkitystä. Kohtaanto-ongelma on todellinen ongelma, mutta en pidä ongelmana sitä, että nousukaudella työntekijät hakeutuvat ennemmin niihin työpaikkoihin, joissa työehdot ja työolot ovat kunnossa.

Sosiaali- ja terveysalan toimijoita edustava Soste ry kiinnitti huomiota budjettiin edelleen sisältyviin leikkaustavoitteisiin. Pohjaesityksessä on edelleen mukana noin 100 – 150 miljoonan euron leikkaukset. Niiden kohdentamisesta päätetään hallituspuolueiden kesken ja keskeistä olisi torjua kaikki sellaiset leikkaukset, jotka kohdistuvat kaikkein heikoimpiin.