Työtöntä hakataan kuin vierasta sikaa

Vuosi on vaihtunut. Monet toivottivat uudenvuodentervehdyksissään toisilleen parempaa uutta vuotta, mutta ”tasa-arvon ja demokratian luvatussa maassa” kyyti jatkuu kylmänä. Pääministeri ja bisnestyranni Juha Sipilän johtama porvarihallitus ei kansalaisten toiveista piitannut. Tästä on osoituksena vuoden vaihteessa voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli: se on johtanut suoranaiseen myrskyyn ja monet kansalaiset ovat ilmaisseet pettymyksensä hallituksen työttömiä kurittavaan kurjistamispolitiikkaan allekirjoittamalla aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen.

Työttömiä syyllistävä ja loukkaava malli

Sipilän hallituksen lanseeraamasta työttömyysturvalain uudistuksesta eli niin sanotusta aktiivimallista tehtiin ennen joulua eduskunnassa päätös äänin 103 – 90.

– Ennen virallista päätöstä osallistuimme asiantuntijakuulemisiin, joissa toimme vahvasti esille sen, ettei kyseinen malli ole työttömille hyvä ratkaisu. Solmittua päätöstä kovempiakin malleja oli ilmeisesti aktiivimallin valmisteluvaiheessa pohdittu, vaikka vaikka se hullulta kuulostaakin, niin eduskunnassa päätetty malli oli vaihtoehdoista lievin, toteaa Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Haapakoskelta ei heru kiitosta saati kehuja työttömyysturvalain uudistukseen liittyen.

– Aktiivimalli on luonteeltaan työttömiä syyllistävä: kaikki pistetään samalle viivalle riippumatta työttömän taustasta, elämäntilanteesta tai muista tekijöistä sekä samalla tilivelvollisiksi omasta aktiivisuudestaan.

Pelkkä aktiivisuus ei kuitenkaan riitä, vaan työttömän pitää myös saada tulosta aikaiseksi.

– Tämä on täysin uudenlaista ajattelua suomalaisessa sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa. Työttömien keskusjärjestössä tällainen toimintakulttuuri on alusta asti tyrmätty, koska se on työttömiä loukkaava ja samalla aktiivimalli heikentää perusturvaa.

– Laskelmieni mukaan kaikkia työttömiä ei voida mitenkään aktivoida, koska meillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi vaadittavia palveluita vastaamaan kysyntään. Työttömille tulisi olla nykyistä huomattavasti enemmän henkilökohtaiseen ohjaukseen panostavia laadukkaita palveluita tarjolla, joiden avulla sopiva työpaikka tulevaisuudessa mahdollisesti löytyisi. Siinä ei ole mitään järkeä, että työtön passitetaan uudelleen ja uudelleen cv:n kirjoittamis- tai muille työnhakukursseille: resursseja pitää keskittää laadukkaisiin palveluihin, joissa työttömien henkilökohtaiset tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Alueellisia eroja ei ole huomioitu

Työttömyysturvan aktiivimalli vie työttömät entistä eriarvoisempaan asemaan asuinalueen, koulutuksen ja terveydentilanteen mukaan.

– Pääkaupunkiseudulta ja muista kasvukeskuksista te-palveluita löytyy paremmin, mutta kun mennään esimerkiksi Lappiin, Itä-Suomeen tai pienempiin kaupunkeihin, niin tarjonta on huomattavasti suppeampaa tai palveluita ei ole tarjolla lainkaan.

– Olemme saaneet myös runsaasti sellaista palautetta työttömiltä, etteivät he tavoita te-palveluiden virkailijoita vaikka ovat yrittäneet, vaan tapaamisajankohtia on jouduttu siirtämään eteenpäin.

– Jos aktiivimallista jotain hyvää haluaa sanoa, niin se on se, että vuoden alussa voimaantulleen kolmen kuukauden haastattelumallin kautta työttömiä työnhakijoita on tavoitettu aikaisempaa paremmin ja sitä kautta myös työttömyystilastoja on saatu päivitettyä todellisuutta vastaavalle tasolle.

– Palautetta on tullut hyvin laajasti, eikä ainoastaan työttömiltä: suhtautuminen aktiivimallia kohtaan on ollut huolestunutta sekä negatiivisesti ja kriittisesti sävyttynyttä.

”Kyse on todella merkittävästä leikkauksesta pienituloisille.”

Mitkä ovat mielestäsi aktiivimallin suurimmat epäkohdat ja haitat työttömien näkökulmasta?

– Perusturvan tason leikkaus 4,65 prosentilla kuukauden välein: kyse on todella merkittävästä leikkauksesta pienituloisille. Alhaisimmalla tasolla se voi tarkoittaa 360 euroa vuositasolla, jos aktiivisuusehto ei vuoden aikana täyty kertaakaan. Tämä saattaa joidenkin mielestä kuulostaa pieneltä summalta, mutta työttömyysturvan varassa elävälle jokaisella eurolla on merkitystä.

Aktiivimallin myötä työttömien asemaan ei myöskään byrokratian osalta ole luvassa helpotuksia.

– Työtön on pakotettu juoksemaan luukulta toiselle ja tämän seurauksena sosiaalityöntekijöiden aika tulee jatkossa kulumaan entistä tiiviimmin byrokratiaviidakossa. Tämä on kaikki pois siitä, että työttömän olisi mahdollista etsiä aktiivisesti töitä ja kun tuloksia ei synny, niin työtöntä rangaistaan leikkaamalla: mielestäni yhteiskunnan viesti on kylmä ja samalla lyötyä lyödään!

Eriarvoisuus lisääntyy

Tuleeko eriarvoisuus yhteiskunnassa aktiivimallin myötä lisääntymään?

– Eriarvoisuus tulee lisääntymään, koska palvelutarjonta ei alueellisesti ole yhdenvertaista. Palvelutarjontaa tulisi ehdottomasti lisätä sekä pyrkiä kasvokkain tapahtuvaan henkilökohtaiseen auttamiseen, eikä siihen, että kaikki työttömät isketään samaan muottiin.

Hallitus toivoo, että malli nimensä mukaisesti aktivoisi työttömiä takaisin työelämään.

– Näin ei tule tapahtumaan, koska työttömien henkilökohtaiseen palveluun ja sen lisäämiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Nyt tarvittaisiin taloudellisia resursseja palveluiden kehittämiseen ja palkkatuen lisäämiseen sekä uraohjaukseen ja sen uudelleen kehittämiseen. Myös yksityisen ja järjestöpuolen toimivia palveluita tulee kyetä hyödyntämään paremmin.

– Valtion tulisi taloudellisesti tukea työttömän aktiivisuutta ja joustaa tarpeiden mukaan, mikäli työttömällä on halukkuutta kouluttaa itseään työelämän vaatimuksia vastaavalle tasolle. Tähän tulisi valtion toimesta kannustaa ja maksaa työttömälle kurssi tai esimerkiksi ajokortti, mikäli se avaa oven työelämään. TE-toimiston viranomaisille soisi enemmän harkintavaltaa, miten palvelukokonaisuuksia voidaan rakentaa työttömien yksilölliset tarpeet huomioiden. Tämä vaatii lisää henkilökuntaa ja resursseja, joilla järjestää ja tilata ketterästi eri palveluita.

Aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 8000 henkilötyövuotta. Minkälaisesta tavoitteesta on kokonaisuuden kannalta kyse ja onko se mielestäsi riittävä, kun otetaan työttömyystilanne kokonaisuudessaan huomioon?

”Aktiivimallissa ei esimerkiksi ole arvioitu lainkaan sen sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia.”

– Kokonaisuuden kannalta vaikutukset ovat mitättömiä, koska työttömiä työnhakijoita on yhteiskunnassamme moninkertainen määrä. Eikä tuo 8000 henkilötyövuoden toteutuminen ole missään nimessä varma asia, vaan kyseessä on arvio, joka ehkä toteutuu. Tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten ja millä perustein laskelmia tehdään: mikäli jokin malli jossakin toisessa maassa toimii, niin ei se sitä tarkoita, että se automaattisesti toimisi myös Suomessa.

– Aktiivimallissa ei esimerkiksi ole arvioitu lainkaan sen sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia eikä ole ylipäätään selvitetty riittävän tarkasti sitä, onko mallista mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Työttömiä pyritään hallituksen kaavailuissa saamaan työelämään hinnalla millä hyvänsä työttömien oikeuksista piittaamatta.

– Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi-hankkeessa on haastateltu leipäjonoissa käyviä työttömiä. On kaksi kertaa yleisempää suhteessa keskivertokansalaisiin, että haastatteluihin osallistuneet työttömät kokevat terveytensä heikoksi. Ruuasta joudutaan säästämään. Terveyspalveluita käytetään vain äärimmäisessä hädässä ja lääkkeet otetaan esim. vain joka toinen päivä. Moni on kokenut tulleensa hylätyksi ja ettei yhteiskunta heistä välitä. Aktiivimalli koetaankin erittäin nöyryyttävänä ja taas uutena keinona leikata jo valmiiksi erittäin niukkaa toimeentuloa.

Kansalaisaloite

Kansalaisaloite.fi -sivustolla on käynnistetty nimien keruu työttömyysturvan aktiivimallin kumoamiseksi. Aktiivit ovat keränneet nimiä myös paperilla kaduilla ja toreilla eri puolilla Suomea. Nimiä on tarkoitus kerätä vielä tämä viikko.

– On ollut mahtava seurata, kuinka suuren suosion kansalaisaloite on lyhyessä ajassa saavuttanut. Se on samalla vakava viesti hallitukselle siitä, että se on ajautunut politikoinnillaan täysin väärille urille!

Myös palkansaajajärjestöt ovat nostamassa vastatoimia, mikäli lakia ei peruta. SAK on kutsunut väkeä mielenosoitukseen Helsinkiin perjantaiksi 2. helmikuuta. Luvassa on maksuttomia linja-autokuljetuksia eri puolilta maata.

– Tämä on todella tärkeää: palkansaajajärjestöissä on myös työttömiä. Esimerkiksi SAK on antanut ymmärtää, että keskusjärjestön työttömät jäsenet ovat ryhtyneet aikaisempaa äänekkäämmin puolustamaan oikeuksiaan.

– Huolestuttavinta on kuitenkin se, että maamme hallitus on suhtautunut työttömien vaatimuksiin ja ahdinkoon välinpitämättömästi. Sipilän hallitus on kautta linjan heikentänyt työttömien asemaa: mikäli kaikki heikennykset kirjataan ylös, niin listasta tulee pitkä Jukka Haapakoski päättää.