Keywords:
Työttömätkö kuittaamaan yritysten koronatuet?
Työttömien Keskusjärjestö torjuu työttömiin kohdistuvat leikkaukset ja kiristysehdotukset. Maan hallituksen tulee syksyn budjettiriihessä parantaa työttömyysturvaa ja työllisyyspalveluita työttömyysturvan leikkausten sijaan, jotta Suomi saadaan terveelle nousu-uralle.
- Me Työttömien Keskusjärjestössä olemme todella yllättyneitä ja huolissamme tämän hetken uutisoinneista, joissa maan hallitus kaavailee työllisyyden edistämiskeinoina työttömiin kohdistuvia kiristyksiä. Koronaepidemia on tuonut massoittain lisää työttömiä ja lomautettuja. Työttömien tukea ja palveluita on epidemian vuoksi jouduttu sulkemaan. Tuntuu täysin absurdilta, että etenkin nyt tässä tilanteessa ryhdytään edes puhumaan jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja palvelujen heikentämisestä, puheenjohtaja Irma Hirsjärvi hämmästelee.
Keinoiksi työllisyyden edistämiseksi on julkisuuteen tulleissa hallituksen kaavailuissa esitetty mm. työnhakuvelvoitteen tiukentaminen karenssin uhalla, työttömyysturvalla opiskelun rajoittaminen sekä ikääntyvien työttömäksi jäävien eläkeputken poistaminen.
Nuoret ovat turhautuneita, kun opiskelusta huolimatta työpaikkaa ei löydy muuta kuin nollatuntisopimuksilla ja ehdoilla, joiden varaan tulevaisuuttaan ei voi rakentaa.
- Olemme saaneet Keskusjärjestöön palautetta, että jopa 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden on edelleen vaikeaa työllistyä uudelleen, mikäli on jäänyt työttömäksi. Nuoret ovat turhautuneita, kun opiskelusta huolimatta työpaikkaa ei löydy muuta kuin nollatuntisopimuksilla ja ehdoilla, joiden varaan tulevaisuuttaan ei voi rakentaa, toteaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
- Pitkäaikaistyöttömillä on myös työhaluja, mutta koulutus ja ammattitaito ei kohtaa työnantajien vaatimuksia tai tarjolla olevissa paikat eivät turvaa elantoa. Mitä siis tehdä, kun työtön ei kelpaa töihin, ei edes kotimaiselle marjatilalle, vaan poimijat tuodaan Ukrainasta ja Thaimaasta? Haapakoski jatkaa.
Pandemian alkaessa kehitysrahaa jaettiin avokätisesti yrityksille. Työttömätkö yritetään saada kuittaamaan tämän lasku? On päivänselvää, etteivät työmarkkinat ole nyt normaalitilanteessa koronan riehuessa maailmanlaajuisesti, Haapakoski ihmettelee.
Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi korostaa, että yksikään työttömän elämää kurjistava teko ei luo työpaikkoja, Kohtaanto-ongelman ratkaisut ovat työttömän toimeentulon turvaaminen, terveydenhuolto sekä mahdollisuus opiskella ja muuttaa.
Silloin, kun työmarkkinat eivät tarjoa töitä, tulee satsata työttömien osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, sekä turvata julkisin keinoin viime kädessä työttömien työllistyminen. Leikkauspolitiikalla on armoton ja pitkäkestoinen sosiaalinen lasku. Sen luulisi jo päättäjien ymmärtävän, Jukka Haapakoski painottaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
- 1 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.