Työväenvallankumouksen 90-vuotispäivä lähestyy
Suomen työväenliikkeen historiassa tärkeä merkkipaalu on 90 vuotta sitten, 27.1.1918, tapahtunut työväenvallankumous ja käytännössä jo ennen sitä alkanut luokkasota.
Maamme vasemmistopuolueista tapahtumaa muistaa SKP, joka muun muassa järjestää 19.1. Tampereella aiheesta seminaarin otsikolla "Työväen vallankumous 1918 ja työväenliike tänään" Kommunisteille merkkipäivä on tärkeä myös toisen 90-vuotispäivän takia. Tappioon päättyneen vallankumouksen opetusten pohjalta perustettiin 29.8.1918 SKP. Tätä 90-vuotispäivää juhlitaan elokuussa.
Oikeistopiirit viettänevät perinteiseen tapaan "vapaussodan" alkamisen muistojuhlia eri puolilla maata. Ja lehtikirjoittelussa vuotta 1918 tultaneen muistamaan toistelemalla vanhoja ja uudempia myyttejä ja valheita. Tästä on antanut esimakua jo Lenin-patsashankkeesta nostatettu mekkala ja pyrkimys kumota historian totuus Vladimir Leninin ja neuvostohallituksen roolista Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa. (ks. sivu 4)
Vuoden 1918 tapahtumat ottanevat siis jälleen, ns. jatkosodan ja sen esihistorian ohella, paikkansa Suomen historian vääristellyimpänä tapahtumana.
Seuraavassa lyhyt kiteytys työväenvallankumouksen syistä ja peruspiirteistä.
Perussyy
Vakavasti otettava historiantutkimus pitää selvänä, että 90 vuoden takaisten tapahtumien perussyynä oli Suomen silloinen yhteiskunnallinen tilanne: suuret sosiaaliset ja varallisuuserot, Työläisten ja torpparien köyhyys, oikeudettomuus ja ahdinko sekä luokkavastakohtien kärjistyneisyys.
Työväestö pyrki omien elinehtojensa ja oikeuksiensa parantamiseen, omistavat luokat etujensa ja valtansa säilyttämiseen. Vallalla oleva järjestelmä ja siihen tukeutuvat vallanpitäjät eivät kyenneet eivätkä halunneet purkaa tilannetta rauhanomaista tietä.
Tämän perussyyn kanssa nivoutuivat yhteen akuutimmat tekijät, kuten elintarvikepula ja Venäjän vallankumousten aiheuttama uusi tilanne....