Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
Keywords:
Uusi hallitus jatkaa asevarustelua
03.06.2019 - 11:00
(updated: 05.11.2019 - 12:25)
Yhdysvaltalaisen Lockheed-Martinin F-35 Lightning II on yksi ehdokas uudeksi hävittäjälaivueeksi
Uusi hallitus jatkaa asevarustelua ja antaa puolustusministerin salkun keskustan haltuun. Tänään aamupäivällä julkaistussa ohjelmassa käy ilmi, että kotimaisten rauhanjärjestöjen ääntä ei ole Säätytalolla kuultu.
– Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021, todetaan ohjelman puolustuspolitiikan keinot -osiossa.
Hävittäjähankkeen hintalapuksi on arvioitu kymmeniä miljardeja.
Uusien hävittäjien varmistunutta hankintaa on jo ehditty kritisoimaan. Heikki Ketoharju ruoti blogissaan hallituksen "toiveiden tynnyriä" ja niiden mukana myös tulevia puolustuspoliittisia linjauksia.
– Toinen tärkeä mutta heikosti mennyt osuus hallitusneuvotteluissa on puolustuspolitiikka. Suomen suuntaa tulisi siinä kääntää merkittävästi: luopua Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta, pistää stoppi ulkomaisille sotaharjoituksille Suomessa, luopua Nato-kumppanuudesta ja tietysti merkittävimpänä ottaa hävittäjähankinta uuteen harkintaan. Nyt hallitus on korvaamassa hornetit täysimääräisesti – eli noin 64 hävittäjää on tarkoitus ostaa. Lisäksi hallitusohjelmassa on merkintä taistelualusten hankkimisesta merivoimille, kirjoitti Ketoharju maanantaiaamuna.
– Merkittävää on, että vaikka hallitusohjelmassa sitoudutaan talouskuriin, hävittäjähankintoja se ei koske. Miksi ainoa toimi, joka on irrotettu talouskurista on hävittäjähankinta? Jos tällainen poikkeus tehdään, eikö se tulisi tehdä ympäristökriisin torjumiseksi? Se on vakavin ihmiskuntaa ja myös Suomea kohtaava uhka, hän jatkoi.
Myös jatkuva yhteistyö Naton kanssa sai kylmää kyytiä Ketoharjulta.
– Ohjelmassa myös kuvataan selkeästi, miten Nato-kumppanuutta jatketaan, ja Ruotsin kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä entisestään syvennetään. Nato-jäsenyydelle jätetään ovi auki, kuten monet aiemmatkin hallitukset ovat tehneet. Suomen puolueettomuus olisi nykyisessä tilanteessa tärkeää, mutta käytännön tekoja tähän suuntaan ei ohjelma lupaa, vaan puolustuspolitiikka säilyy ennallaan, hän kirjoitti.
Heikki Ketoharjun blogikirjoituksen uudesta hallitusohjelmasta voi lukea osoitteesta http://heikki.ketoharju.info/2019/06/1775/
Uusi hallitusohjelma löytyy osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/sallistava-ja-osaava-suomi-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestava-yhteiskunta
Kirjoittajan artikkelit
Eroakirkosta-palvelu avattiin 21.11.2003 ja sen kautta on kahden vuosikymmenen aikana eronnut yli 850 000 valtionkirkkojen jäsentä. Tampereella, joka on myös palvelun kotikaupunki, järjestetään perjantaina juhlaseminaari palvelun eri vaiheista sekä kirkosta eroamisen historiasta ja tulevaisuudesta.
SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan 430 miljoonan ylijäämistä heti rahaa kaupungin palveluihin, vuokrien nousun hillitsemiseen, HSL:n lippujen hintojen alentamiseen sekä työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseen.
- ‹ edellinen
- 11 / 96
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.