Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.”
Uusi kiky tulossa?
Näin alas on vajottu: Vientialojen liitot sekä kapitalisti- että duunaripuolelta vaativat hallitukselta uutta kiky-sopimusta. Liittojen mukaan hallituksen on nyt kautensa puolivälitarkastelussa keskityttävä teollisuuden kilpailukykyä parantaviin toimiin. Yhteisen kannanoton ydin on, että hallituksen on päätöksillään taattava, etteivät teollisuuden kustannukset kasva kuluvan vaalikauden aikana. Hallituksen tulee kaikin mahdollisin keinoin edistää yritysten investointeja ja tuottavuutta. Talouskasvun turvaamiseksi kilpailukyvyn, viennin ja investointien on oltava edelleen talouspolitiikan kärjessä. Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava ja verotuksen on oltava kilpailukykyistä.
Eli liitot vaativat suoraan sanoen palkkojen ja kustannusten jäädyttämistä ja leikkauspolitiikan jatkamista kaikkialla muualla paitsi ns. ”innovaatiorahoituksessa”, toisin sanoen yritysten julkisissa tuissa. Talouskasvun ja tuottavuuden hedelmät nähdään ”innovaatioissa” ja ”digitalisaatiossa” – näitä käsitteitä ei sen kummemmin avata.
Lisäksi liitot vaativat energia- ja ilmastopolitiikassa ”aktiivista ja kilpailukykyä parantavaa” otetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitoutumista ympäristön ja pitkässä juoksussa ihmisen kannalta kestämättömään kehitykseen.
Kerrataan vielä: Kilpailukyvystä puhuttaessa tarkoitetaan miltei aina hintakilpailukykyä. Tavoitteena on yksinomaan työkustannusten polkeminen.
Jos työläiset yhdessä maassa suostuvat palkkojensa ja työehtojensa polkemiseen, he auttavat samalla muiden maiden kapitalisteja pääsemään samaan päämäärään.
Palkkataistelussa kiteytyy työn ja pääoman etujen vastakkaisuus. Pääoman edustajat selittävät palkankorotukset syyksi kansantalouden kriisi-ilmiöihin, kuten inflaatioon, työttömyyteen, velkaantumiseen ja niin edelleen.
Marxin mukaan palkat eivät määrää hintoja eivätkä palkankorotukset voi olla hintojen nousun syynä. Palkkojen suuruus on tulonjaon kysymys. Palkkojen suuruudesta riippuu, minkä osuuden tuotetusta arvosta saavat työläiset, minkä osuuden kapitalistit. Palkkojen suuruudesta ei sen sijaan mitenkään riipu se, miten suuri on se tuotettu arvo, joka jakautuu palkkoihin ja kapitalistin voittoon.
Me kommunistit kannatamme työväenluokan kansainvälistä solidaarisuutta. Jos työläiset yhdessä maassa suostuvat palkkojensa ja työehtojensa polkemiseen, he auttavat samalla muiden maiden kapitalisteja pääsemään samaan päämäärään.
Työvoima on tärkein tuotantovoima. Tuotantovoimien kehityksen pahin este ovat kapitalistisen järjestelmän tuotantosuhteet, pääoma itse. Pääoman valtaa murentaa kamppailu kunnollisten palkka- ja työehtosopimusten puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvalloissa vallitsee entistä enemmän rahan valta eli plutokratia, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.
Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.
- ‹ edellinen
- 7 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Lisäksi työelämän laatu on heikentynyt.
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.