Raha puhuu Yhdysvaltojen politiikassa
Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä on keskusteltu myös yleisellä tasolla maan demokratiasta ja sen tilasta. Taloustieteilijä Sixten Korkman huomauttaa, että Yhdysvalloissa raha ja poliittinen valta ovat tiukasti yhteenkietotuneita.
– Yhdysvalloissa voi rahaa lähes täysin vapaasti käyttää poliittisen vallan hankkimiseksi. Näin on otettu pitkiä askelia rahan vallan eli plutokratian suuntaan, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, toteaa Korkman.
Yhdysvalloissa tuloerot ovat valtavat: rikkain kymmenys omistaa 70 prosenttia varallisuudesta.
Pitkään Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLA:n ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimitusjohtajana toiminut Korkman puhui kapitalismin ja politiikan suhteesta Tieteen päivillä Helsingissä tammikuun puolessa välissä.
Raha ratkaisee
Korkman muistuttaa, että Yhdysvalloissa tuloerot ovat valtavat: rikkain kymmenys omistaa 70 prosenttia varallisuudesta – rikkain prosentti jopa yli neljänneksen. Maassa toteutuva politiikka voidaan pitkälle ennustaa suurituloisimman kymmenyksen halujen perusteella.
– Raha ratkaisee. Sillä hallitaan radio- ja televisiokanavia sekä verkkomediaa. Rikkaille myös sopii, että julistetaan amerikkalaista unelmaa kaikkien mahdollisuuksista menestyä ja vaurastua, vaikka tuo unelma on tänä päivänä Yhdysvalloissa lähinnä tarkoitushakuisen propagandan ylläpitämä illuusio.
Maailma rahoitusmarkkinoiden vankina
Sixten Korkman listaa globaalin kapitalismin ongelmien kärkeen suuret finanssifirmat, jotka hallitsevat rahoitusmarkkinoita. Ne ovat ”liian isoja kaatumaan” ja kykenevät monilla tavoilla pitämään maailman valtioita suorastaan panttivankeinaan.
Kuten kapitalismissa usein, tässäkin voitot ovat yksityisiä ja tappiot julkisia: mikäli finanssijättien riskialtis toiminta sakkaa, huudetaan keskuspankit ja veronmaksajat hätiin.
– Englannin keskuspankin arvion mukaan suurten pankkien toimintaa subventoidaan satojen miljardien dollarien arvosta, sanoo Korkman.
Finanssilaitosten kuriin saaminen on vaikeaa, koska ne ovat luonnollisesti haluttomia taipumaan minkäänlaiseen säätelyyn.
Katso Sixten Korkmanin koko puheenvuoro Youtubesta.
| Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.