Raha puhuu Yhdysvaltojen politiikassa
Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä on keskusteltu myös yleisellä tasolla maan demokratiasta ja sen tilasta. Taloustieteilijä Sixten Korkman huomauttaa, että Yhdysvalloissa raha ja poliittinen valta ovat tiukasti yhteenkietotuneita.
– Yhdysvalloissa voi rahaa lähes täysin vapaasti käyttää poliittisen vallan hankkimiseksi. Näin on otettu pitkiä askelia rahan vallan eli plutokratian suuntaan, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, toteaa Korkman.
Yhdysvalloissa tuloerot ovat valtavat: rikkain kymmenys omistaa 70 prosenttia varallisuudesta.
Pitkään Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLA:n ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimitusjohtajana toiminut Korkman puhui kapitalismin ja politiikan suhteesta Tieteen päivillä Helsingissä tammikuun puolessa välissä.
Raha ratkaisee
Korkman muistuttaa, että Yhdysvalloissa tuloerot ovat valtavat: rikkain kymmenys omistaa 70 prosenttia varallisuudesta – rikkain prosentti jopa yli neljänneksen. Maassa toteutuva politiikka voidaan pitkälle ennustaa suurituloisimman kymmenyksen halujen perusteella.
– Raha ratkaisee. Sillä hallitaan radio- ja televisiokanavia sekä verkkomediaa. Rikkaille myös sopii, että julistetaan amerikkalaista unelmaa kaikkien mahdollisuuksista menestyä ja vaurastua, vaikka tuo unelma on tänä päivänä Yhdysvalloissa lähinnä tarkoitushakuisen propagandan ylläpitämä illuusio.
Maailma rahoitusmarkkinoiden vankina
Sixten Korkman listaa globaalin kapitalismin ongelmien kärkeen suuret finanssifirmat, jotka hallitsevat rahoitusmarkkinoita. Ne ovat ”liian isoja kaatumaan” ja kykenevät monilla tavoilla pitämään maailman valtioita suorastaan panttivankeinaan.
Kuten kapitalismissa usein, tässäkin voitot ovat yksityisiä ja tappiot julkisia: mikäli finanssijättien riskialtis toiminta sakkaa, huudetaan keskuspankit ja veronmaksajat hätiin.
– Englannin keskuspankin arvion mukaan suurten pankkien toimintaa subventoidaan satojen miljardien dollarien arvosta, sanoo Korkman.
Finanssilaitosten kuriin saaminen on vaikeaa, koska ne ovat luonnollisesti haluttomia taipumaan minkäänlaiseen säätelyyn.
Katso Sixten Korkmanin koko puheenvuoro Youtubesta.
| Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.