Uusinta tietoa eläkerintamalta
Kansalaisaloite palkkaindeksin palauttamiseksi työeläkejärjestelmään jätettiin eduskunnan puhemiehelle torstaina 8.12. Nyt on jo täysi tappelu menossa sosiaalisessa mediassa ja lehdistössä tämän asian ympärillä.
Äskettäin ilmestyneessä kommunistiblogin kirjoituksessani Eläkeläisten on noustava puolustamaan etujaan (www.skp.fi/blogit) on niin seikkaperäinen selvitys tämänhetkisestä eläkerintaman tilanteesta kuin mitä toistaiseksi olen pystynyt esittämään.
SDP:n ja Vasemmistoliiton johto torjuvat palkkaindeksin
SDP:n puoluehallitus on äskettäin tehnyt päätöksen, jonka mukaan puolue ei asetu kannattamaan palkkaindeksin toteuttamista. Myöskään vasemmistoliiton Li Andersson ei ole asennoitumassa myönteiselle kannalle palkkaindeksin toteuttamiseksi.
Maassa on esimerkiksi lukemattomia eläkeläistalouksia, joista toinen puoliso saa pelkkää kansaneläkettä ja toinen työeläkettä.
Molempien johtavien työväenpuolueiden virallisen tahon ”perustelu” eli viikunan lehti on, että palkkaindeksiä ei kannata toteuttaa, koska siitä heidän mukaansa ei ole ”mitään hyötyä” pienituloisille kansaneläkkeen saajille. Omituiselta kuulostaa perustelu, jonka mukaan työeläkkeiden ostovoimaa ei kannata kohottaa, koska se ei suoraan ulotu koskemaan koko eläkeläisväestöä.
Maassahan on esimerkiksi lukemattomia eläkeläistalouksia, joista toinen puoliso saa pelkkää kansaneläkettä ja toinen työeläkettä. Mitä haittaa siitä on yhteistaloudessa elävälle kansaneläkkeensaajalle, jos toisen puolison eli työeläkkeensaajan ostovoima kohoaa tai ei ainakaan putoa alaspäin?
Kaksi eri leiriä
Kansalaisaloite jakaa käsityksiä puolueiden sisällä ja sosiaalista mediaa seuratessa näyttää siltä kuin maa olisi jakautumassa kahteen leiriin eli toisaalta nykyisen epäoikeudenmukaisen linjan eli ”taitetun indeksin” kannattajien ja toisaalta palkkaindeksin kannattajien leireihin. Ensiksi mainitut ovat valinneet aseekseen pelottelun ja vastakohtien esiin nostamisen linjan.
Ne väittävät, että palkkaindeksin toteuttaminen tapahtuisi nykynuorten elintason kustannuksella (synnytetään siis vastakohtaa työssäkäyvien ja nykyeläkeläisten välille). Toista vastakohtaa nostetaan kansaneläkkeen saajien ja toisaalta työeläkkeen saajien välille. Kolmas ja esiin nostamattakin kaikkein todellisin vastakohta on työeläkeyhtiöiden ja eläkkeensaajien etujen välinen ristiriita.
Hajota ja hallitse
Palkkaindeksin vastustajien taktiikka on tuttu jo antiikin roomalaisten ajoilta: divide et impera, hajota ja hallitse. Kyseessä ovat todellisen ja konkreettisen luokkataistelun ainesosat ja saattaa olla, että eläkekysymys nousee yhdeksi lähiajan tärkeimmäksi ja kuumimmaksi kiistakysymykseksi maassa.
Kysymys jakaa puolueita sisäisesti ja ilmeisesti suurimmissa vaikeuksissa tulee olemaan SDP, jonka johto on omaksunut kielteisen kannan palkkaindeksin toteuttamisen suhteen. Vastakkain ovat SDP:n johdon näkemys ja puolueen entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen allekirjoittama kansalaisaloite palkkaindeksin toteuttamiseksi.
SKP on yhtenäinen rintama
SKP on ainoa vakavasti otettava poliittinen puolue maassa, joka kannattaa yhtenä rintamana (näin ainakin rohkenen olettaa) palkkaindeksin toteuttamista. Tämä luo puolueellemme hyvät edellytykset lisätä kannatustamme eläkeläisväestön keskuudessa.
Puheena oleva kansalaisaloite ei ilmeisesti ennätä eduskunnan käsittelyyn eikä siis kansanedustajien äänestettäväksi ainakaan ennen tulevaa vuoden vaihdetta. Mitä pidemmälle asian käsittely siirtyy sitä lähempänä eduskunnan äänestys tulee olemaan huhtikuun kuntavaaleja. Onko kansanedustajilla varaa suututtaa 1,5 miljoonan eläkeläisen joukko kuntavaalien alla? Eläkekysymys saattaa olla sellainen kiistakysymys, että se tulee vielä eduskuntavaaleissa johtamaan kansanedustajien ”vaihtopäiviin”. Eläkeläisväki olisikin nyt saatava koko maassa laajalti tietoiseksi siitä, mitä eläkerintamalla on tapahtumassa. Joukkovoiman näyttäminenkään ei olisi pahitteeksi.
Vääryyttä ja ”väyrystä”
Nykyvaiheessa on tietysti varauduttava kaikenlaisiin jekkuihin hallitsevien tahojen suunnalta. Yksi on se, että Sipilän hallitus yrittäisi tehdä vääryyden ohella ”väyryset” eläkealoitteelle, toisin sanoen se ei suostuisi viemään asiaa eduskunnan käsiteltäväksi, vaan asian ”ratkaisisi” perustuslakivaliokunta. Kansanedustajat välttyisivät näin paljastamasta todellista karvaansa tässä asiassa. Tämä merkitsisi helpotuksen huokausta erityisesti niille kansanedustajille, jotka kannattaisivat äänestyksessä koko kansan edessä eläkeläisväestöä jatkuvasti köyhdyttävän ”taitetun indeksin” jatkamista.
Lähes 85 000:n henkilön allekirjoittaman kansalaisaloitteen ohittaminen tuollaisella pelleilyllä nostaisi maassa ilmeisesti vastalauseiden vyöryn ja asettaisi koko Kansalaisaloite-menettelyn ”uutena demokraattisena toimintamuotona” pelkäksi kansalaisten harhautusyritykseksi.
SKP:n eläkeryhmä
Keskuskomitean edellyttämän eläkeryhmän kokoaminen on jonkin verran viivästynyt, mutta nyt on sen aika. Ryhmään ovat Petra Packalénin välittämien ja itseni saamien tietojen mukaan ilmoittautuneet tai lupautuneet tähän mennessä allekirjoittaneen lisäksi seuraavat toverit: Kaija Kiessling (Turku), Arto Viitaniemi (Uusimaa), Paavo Svenn (Kuopio), Reijo Sutinen (Riihimäki) ja Heikki Kurttila (Uusimaa).
Ryhmään kuuluminen ei edellytä keskuskomitean jäsenyyttä, vaan myös muut ovat tervetulleita. Ehkä maksimissaan sellainen 10 henkilön ryhmä olisi sopiva. Näin ollen ryhmään mahtuisi vielä jokunen halukas. Erityisesti kaivattaisiin naistovereita mukaan puolustamaan naisten etuja eläkeasioissa. Naisten etujen parhaita ajajia ovat naiset.
Naiset ovat eläkkeiden suhteenkin selvästi riistetympi osapuoli. Eläkeläisnaisen euro on miehen eläkkeeseen verrattuna vielä selvästi pienempi kuin työssä käyvän naisen euro työssäkäyvän miehen euroon nähden (viimeksi mainittu on viimeisimpien tietojen mukaan 85 centtiä).
Eläkeryhmän jäsenyydestä kiinnostuneet voivat ilmoittautua (toivon mukaan mahdollisimman pian) Petra Packalénille.
Ay-liikkeen johto vastustaa
Akavan puheenjohtaja ja eläkeyhtiö Ilmarisen hallituksen jäsen Sture Fjäder on Uudessa Suomessa ottanut voimakkaasti kantaa palkkaindeksin toteuttamista vastaan. Hänen juttunsa otsikko on: Suuri petkutusyritys eduskuntaan 8.12.2016 – 750 euron eläke olisi yhä 750 euroa.
Fjäder viittaa siihen, että takuueläkkeen maksimimäärä pysyisi kooltaan edelleen entisen kokoisena. Siihen voitaisiin jatkaa, että takuueläke todellakin takaa vain köyhyyden jatkumisen ja ainoa keino asian parantamiseksi on takuueläkkeen ja yleensä kansaneläkkeiden tason roima korottaminen. Tuo ei kuitenkaan ole minkäänlainen este työeläkkeiden palkkaindeksin toteuttamiselle. Kansaneläkelaitos on Eduskunnan alainen laitos ja Eduskunnan tehtävä on huolehtia eläkeläisten riittävästä toimeentulotasosta. Jos se ei tätä tehtäväänsä täytä, se ei ole tehtäviensä tasolla ja tästä ei voi syyttää työeläkkeensaajia.
Kansaneläkkeet ja takuueläke naksetaan valtionvaroista, siis verovaroista, mutta työeläkkeensaajien palkkaindeksi (ensimmäisenä vuonna n. 300 miljoonaa euroa) tultaisiin maksamaan palkansaajien ja yrittäjien kokoamista 184 miljardin euron eläkevaroista.
Koko Ay-liikkeen johto (SAK:n Eloranta, STTK:n Palola ja Akavan Fjäder) on julistautunut palkkaindeksin jyrkäksi vastustajaksi. Eläkeläisten etujen puolustajilla tulee olemaan kädet täynnä töitä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Vääristelevä propaganda on suunnattu torjumaan kansalaisaloitetta, joka vaatii työeläkkeiden ”taitetun indeksin” korvaamista palkkaindeksillä.
Seppo Ruotsalainen tuo marxilaista näkökulmaa veroparatiiseihin.
Erikoistutkija ja eläkeläisaktiivi Seppo Ruotsalainen kertoo, mikä on eläkkeiden tilanne tällä hetkellä. Taitetun indeksin poistoa ajavaan aloitteeseen ehtii vielä kerätä nimiä.
- 1 / 4
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.