Keywords:
Rahakapitalisti operoi vieraalla pääomalla
Karl Marxin Pääoman kolmannen kirjan 27.luku ”Luoton rooli kapitalistisessa tuotannossa” on erinomaisen tärkeä nykyisten veroparatiisien luonteen ja olemuksen ymmärtämiseksi.
Mainitussa luvussa Marx tarkastelee historiallista kehitystä, jossa tuotantoelämässä toimiva kapitalisti muuttuu pelkäksi johtajaksi ja toisaalta varsinaiset pääomanomistajat muuttuvat pelkiksi rahakapitalisteiksi.
Viimeksi mainituille luotto tarjoaa absoluuttisen käyttövallan ”vieraaseen pääomaan ja vieraaseen omaisuuteen ja siten myös vieraaseen työhön”. Se mitä keinotteleva rahakapitalisti toimissaan riskeeraa, on yhteiskunnallinen omaisuus, ei hänen (oma) omaisuutensa.
Luoton kahtalainen luonne
Luoton kahtalainen luonne kapitalistisessa tuotannossa ilmenee siten, että sen avulla pääoman uusintamisprosessi kiihdytetään äärimmilleen, koska vieraalla pääomalla operoivat rahakapitalistit ”panevat aivan toisella tavalla toimeksi kuin omistaja, joka… punnitsee arasti yksityispääomansa rajoitettuja mahdollisuuksia”. Samanaikaisesti luotto synnyttää kapitalismin sisäisten ristiriitojen väkivaltaisia purkauksia ja kriisejä, vanhan tuotantotavan hajoamisen aineksia ja luo edellytyksiä uudelle tuotanto- ja yhteiskuntamuodolle.
Luotto synnyttää kapitalismin sisäisten ristiriitojen väkivaltaisia purkauksia ja kriisejä.
Marx tiivistää luoton kaksinaisen roolin kapitalistisessa tuotannossa seuraavasti:
”Luottojärjestelmälle ominainen kaksinainen luonne, kun se toisaalta kehittää kapitalistisen tuotannon liikkeellepanevan voiman, rikastumisen vieraan työn riistolla, paljaimmaksi ja valtavimmaksi peli-ja huijausjärjestelmäksi sekä rajoittaa yhteiskunnallista rikkautta riistävien harvojen (omistajien) lukumäärää yhä enemmän; kun se toisaalta muodostaa siirtymämuodon uuteen tuotantotapaan; juuri tämä kaksinaisuus antaa luoton pääjulistajille Law’ista Isaak Péreireen huijarin ja profeetan sekoituksen miellyttävän luonteen” (Marx, Pääoma 3.osa. suom. 2015, s. 438).
Veroparatiisit ovat todellisia parasiitteja
Marxin analyysistä saattaa olla melko pitkä ajallinen matka nykyhetken veroparatiiseihin, mutta teorian kannalta nuo ”paratiisit” tai parasiitit ovat vain jatkumoa kuvitteellisen pääoman (fiktives Kapital) yhä täydellisemmälle irtoamiselle reaalitalouden piiristä.
Parasiiteissa tapahtuvat uhkapelit maksatetaan reaalitalouden piiristä.
Nykyisten veroparatiisien avulla ja kautta on luotu kokonainen valtava veronkiertojärjestelmä yhteiskunnallisen pääoman ja omaisuuden siirtämiseksi huijareiden taskuihin. Yhteiskunnan taloudellinen ja sosiaalinen verenkiertojärjestelmä on korvattu ja saastutettu veronkiertojärjestelmällä.
Näissä parasiiteissa tapahtuvat uhkapelit maksatetaan reaalitalouden piiristä (sillä mistään muusta konkreettisesta lähteestä niitä ei voida maksaa) eli lähinnä palkansaajien, pien- ja keskisuurten yrittäjien, työttömien, lapsiperheiden ja eläkeläisten toimeentulosta.
Sipilän hallitus!
Pöyristyttäviltä kuulostavat yhteiskunnallisten päättäjien toistelemat vakuuttelut ja hokemat, joiden mukaan näissä veroparasiittien käytännöissä ei ole mitään lainvastaista kunhan vain muistetaan ilmoittaa asiasta kotimaan veroviranomaisille. Ellei edes tätä muisteta, dementia on todella edennyt vaarallisen pitkälle.
Voidaan jopa kysyä, mitä iloa on sellaisesta pelkästä EU:n tekopyhästä läpinäkyvyyden (transparence) vaatimuksesta, jossa näkyy läpi lähinnä vain huijauksia ja petoksia, joita katsotaan läpi sormien.
Sipilän hallitus! Lopettakaa yhteiskunnan heikompiosaisiin kohdistuvat mielettömät leikkauksenne. Suunnatkaa iskunne ensimmäiseksi veroparatiiseihin!
Tekstissä Marxin mainitsema Law, John of Lauriston (1671- 1729) oli Ranskan finanssiministeri (1719-20) ja tunnettu mm. keinotteluistaan paperirahan liikkeelle laskemisessa; niiden seurauksista kärsi koko Ranskan talous. Péreire Isaak (1806-1880) oli ranskalainen pankkiiri ja bonapartisti.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Vääristelevä propaganda on suunnattu torjumaan kansalaisaloitetta, joka vaatii työeläkkeiden ”taitetun indeksin” korvaamista palkkaindeksillä.
Kansalaisaloite palkkaindeksin palauttamiseksi työeläkejärjestelmään jätettiin eduskunnan puhemiehelle joulukuun alussa.
Erikoistutkija ja eläkeläisaktiivi Seppo Ruotsalainen kertoo, mikä on eläkkeiden tilanne tällä hetkellä. Taitetun indeksin poistoa ajavaan aloitteeseen ehtii vielä kerätä nimiä.
- 1 / 4
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Äärioikeiston nousu ei ole osoitus poliittisesta tyytymättömyydestä, ei sosiaalisesta patologiasta eikä varsinkaan järjestelmänvastaisuudesta. Äärioikeiston kasvu viime vuosikymmenellä on vastareaktio - ja vieläpä maailmanlaajuinen vastareaktio. Mutta mitä vastaan?
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
Suomen valtiovalta nostaa arvonlisäveron korkealle eli 25,5 prosenttiin syyskuun alussa. Vero on todella kova ja voi kysyä, miten tuollainen vero on edes mahdollinen. Laki itsessään paljastaa oman luokkaluontonsa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.