Värielokuva
Mustavalkoinen ajattelu ei sovi monenkirjavan maailman tarkasteluun. Tämä käy hyvin ilmi Anthony Fabianin elokuvassa Skin (Etelä-Afrikka, 2009).
Tarina sijoittuu pääosin rotuerottelun aikaiseen Etelä-Afrikkaan. Valkoihoiselle pariskunnalle syntyy tummapintainen Sandra-tytär, jota vanhemmat kasvattavat valkoiseksi. Tyttö kuitenkin erotetaan tumman ihonvärinsä vuoksi koulusta. Isä (Sam Neill) taistelee viranomaisten kanssa saadakseen tyttärensä luokiteltua valkoiseksi, mutta teini-ikään kasvanut Sandra (Sophie Okonedo) ei ehkä haluakaan tulla luetuksi valkoiseen eliittiin, joka osoittaa monin tavoin ettei se hyväksy ulkonäöltään erottuvaa Sandraa omaan yhteisöönsä.
Rotuerottelujärjestelmän järjettömyys ja traagisuus tulevat selviksi esimerkiksi kohtauksessa, missä viranomaiset mittailevat ja arvioivat nuorta murrosiän kynnyksellä olevaa tyttöä, että onko tämä nyt musta vai valkoinen. On vaikea uskoa, että epäinhimillinen apartheid kukoisti Etelä-Afrikassa 40 vuotta. Maasta löytyy varmasti vieläkin "vanhoja hyviä aikoja" kaipaavia.
– Musta on tässä maassa arvoton, huudahtaa Sandran äitiä näyttelevä Alice Krige, joka tekee vahvan roolin, jossa inhimillisyys ja rakkaus omaan lapseen käyvät ideologian ja lain yläpuolelle.
Moneen kertaan palkittu draamaelokuva perustuu tositapahtumiin. Suomessa Helsingin afrikkalaisen elokuvan festivaaleilla viikonvaihteessa vieraillut Anthony Fabian kertoi kuulleensa Sandrasta vuosituhannen alussa BBC:n radio-ohjelman kautta. Naisen omalaatuinen tarina teki suuren vaikutuksen Fabianiin.
– Olin raivoissani, koska Sandra eli edelleen toivottomassa köyhyydessä Etelä-Afrikassa, vaikka hänen valkoinen sukunsa tuli hyvin toimeen. Ajattelin, että voisin elokuvan avulla taata Sandralle pitempiaikaisen toimeentulon.
Fabian otti yhteyttä muutamaan tuttuun eteläafrikkalaiseen journalistiin ja jo muutaman viikon päästä hän tapasi Johannesburgin lähellä asuneen Sandran ja sai tämän luottamaan ohjaajaan ja elokuvaprojektiin.
Skin on julkaistu Suomessa DVD:llä.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.
11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.