Vaihtoehtofoorumissa uutta otetta leikkauspolitiikan vastaiseen taisteluun
Haaste kansainväliseen solidaarisuuteen
Samaan aikaan kun Suomen uusi hallitus esitteli leikkauspoliittiset listat hyvinvoinnin ja demokratian romuttamiseksi, nousivat Euroopan vasemmiston radikaalit voimat EU-kurjistamisen vastaisille vaihtoehtojen puhujalavoille Pariisissa 30.–31.5.
Kreikan parlamentin puhenainen, Syrizan Zoe Konstantopoulou, piti vaihtoehtofoorumin avajaispuheenvuoron täpötäydellä tasavallan aukiolla Pariisin sydämessä. Hän kuvasi Kreikan tilannetta järkyttävillä faktoilla ja kylmillä luvuilla: Leikkauspolitiikka lisää tilastollisia kuolemia. Kreikkalaiset näkevät nälkää. Perheet ovat ilman perusturvaa, terveyspalveluja ja sähköä.
– On sietämätöntä, että 60 % kreikkalaisista nuorista on työttömiä, sanoi Konstantopoulou, eikä puhunut vain oman maansa hädästä, vaan nosti esille myös afrikkalaisten siirtolaisten hädän.
– Välimerestä ei saa tulla afrikkalaisten toverien joukkohauta, hän sanoi.
Karismaattisen Konstantopouloun puheessa konkretisoitui se, että Syrizan taistelu troikkaa ja lainottajien mielivaltaa vastaan on koko radikaalin eurooppalaisen vasemmiston yhteisen leikkauspolitiikan vastaisen taistelun kärki, jota on tuettava.
Konstantopoulou kiteytti koko vaihtoehtofoorumin sanoman toteamalla, että me kaikki tarvitsemme nyt uutta otetta sekä leikkauspolitiikan vastaiseen yhteiseen taisteluumme että kansainväliseen solidaarisuuteen.
Emme ole yksin
Suomesta keskusteluun vaihtoehdoista leikkauspolitiikalle ja EU-kurjistamiselle osallistuivat SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen, SKP:n sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöasioiden työryhmän Punaisen Sateenkaaren Anni Kivistö ja SAK:n Erkki Laukkanen.
– Pariisin vaihtoehtofoorumi tuli meille suomalaisille kuin tilauksesta. Oli historiallisesti merkittävää olla paikalla, osallistua eurooppalaiseen keskusteluun ja toimintaan leikkauspolitiikkaa vastaan. Emme todellakaan ole yksin vastustamassa uuden suomalaisen hallituksen markkinadiktatuuria. Sipilän leikkaushallituksessa konkretisoituu markkinavoimien ja kapitalismin globaali hanke lopettaa hyvinvointi ja demokratia, sanoo Väisänen.
– Konstantopouloun haasteesta uudesta solidaarisuudesta niin kreikkalaisia tovereita kuin afrikkalaisia siirtolaisiakin kohtaan on syytä ottaa koppia meillä Suomessakin, sanoo Väisänen. Hän toivoo, että SKP olisi koko maassa yksi niistä radikaaleista voimista, joka yli puoluerajojen alkaa koota joukkoja kansainvälistä suurpääomaa, EU-kurjistamista ja Sipilän hallitusbarbariaa vastaan.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Italialainen USB-ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se aio palvella Cosco Pisces -konttialusta, jos käy ilmi, että se kuljettaa sotamateriaalia Israelin toimintaan. Genovan ja Ligurian satamissa kytee konflikti, jossa työväenluokan edustajat asettuvat pääoman globaalia logistiikkaa ja Israelin sotapolitiikkaa vastaan. Toimenpiteet perustuvat luokka-solidaarisuuteen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen, jotka vastustavat aseiden kuljettamista Euroopan satamien kautta sotatoimialueille.
Venezuela valmistautuu kunnallisvaaleihin 27.7. Nämä ovat jo kolmannen vaalit vuoden sisällä. Petaren kaupunginosa, miljoonien työväenluokan asuinpaikka, elää vaalien arkea konkreettisesti: vesikatkot, julkisen liikenteen haasteet ja paikallinen stigma eivät ole vain infrastruktuurikysymyksiä, vaan kertovat siitä, miten ihmiset kokevat oman arkensa ja tarpeen muutokselle. Haastattelen kolmea nuorta naista. He puhuvat rauhallisesti elämästään ja tulevasta äänioikeudestaan — ei vastakkainasettelun vaan arkisen osallistumisen kautta. Tämä on juttu siitä, kuinka politiikka syntyy, vaikka puistoissa viisaiden nuorten naisten keskustelussa - ei pelkästään vaalihuoneistoissa — ja kuinka optimismi asuu nuoruudessa, joka uskaltaa nähdä tulevaisuuden omana tilanaan.