Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Vaihtoehtoinen budjettiriihi Säätytalon edessä
Sanna Marinin hallitus on saanut budjettiriiheen terveisiä Säätytalon eteen keskiviikkona aamulla kokoontuneelta Vaihtoehtoisen budjettiriihen osallistujilta. Vaihtoehtoisella budjettiriihellä halutaan viestittää tarpeesta muuttaa painotuksia, kun puolustusministeriön määrärahoihin esitetään 20 prosentin korotusta samaan aikaan kun sosiaali- ja terveysministeriön samoin kuin ympäristöministeriön rahoitusta aiotaan supistaa 2 prosentilla.
Säätytalon edessä ovat olleet myös Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat kertomassa ilmasto- ja ympäristötavoitteistaan budjettiriiheen. Luonnonsuojeluliiton mielestä budjettiriihessä on pidettävä kiinni ilmastopolitiikan vaikuttavuudesta ja varmistettava viimeisten luonnonmetsien suojelu
Viestejä ministereille
Nyt on syytä korjata virhe, kun ei ole toimittu riittävästi ennalta sotien ehkäisemiseksi ja tuettu esimerkiksi Venäjällä kansalaisyhteiskunnan toimijoita, sanoo Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro viestissään hallitukselle.
– Kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus on parasta demokratian puolustamista meillä ja muualla. Asevarustelun lisääminen ei ole vastaus globaaleihin turvallisuusuhkiin, kuten ilmastonmuutos, luontokato ja ruokakriisi, hän toteaa.
Työttömien Keskusjärjestön mielestä sosiaaliturvan tasoa on nostettava, että työttömien perheet selviävät talouskriisin ylitse, kertoo TVY:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
– Muistutamme myös, että hallituksen toimet pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiksi ovat osoittautuneet aivan liian riittämättömäksi. Vain noin 10 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on minkään palvelun piirisissä.
Jokaiselle kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämiseen riittävään toimeentuloon ja perusturvaa rakentavaan työhön. Siksi budjettiriihessä on nyt ohjattava panostuksia aktiiviseen julkisen sektorin työllistämispolitiikkaan, esittää opintosihteeri Jiri Mäntysalo.
– Nuorten tulevaisuudennäkymiä parannetaan nostamalla työllisyyden ja koulutuksen resurssit riittävälle tasolle - ei paisuttamalla puolustusbudjettia ja ostamalla kalliita hävittäjiä.
Korona-aikana henkilöstö joutui venymään äärimmilleen terveyspalveluissa, kouluissa ja monissa muissa tehtävissä. Se luvattiin hyvittää, mutta nyt aiotaan leikata kuntien koronakompensaatioitakin. Valtion avustuksia perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen pitää lisätä, katsoo erityisopettaja Outi Mononen.
Kallio-Vallilan eläkeläisten puheenjohtaja Olli Salin peräänkuuluttaa valtion rahoituksen lisäämistä sote-palveluille, jotka siirtyvät ensi vuoden alusta hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän järjestettäväksi.
– Ruuan, energian, lääkkeiden ja muiden välttämättömyystarvikkeiden hintojen nousu korostaa tarvetta parantaa sosiaaliturvaa ja korottaa erityisesti pieniä eläkkeitä ja perusturvaa.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?