Vakavien peliongelmien määrä kasvussa
Suurimmalla osalla suomalaisista pelaaminen pysyy hallinnassa. Kuitenkin 124 000 suomalaisella on jonkintasoisia peliongelmia, joilla on vaikutuksia myös pelaajien läheisiin. Valtakunnallisen ongelmapelaajia ja heidän läheisiään auttavan Peluurin asiakasmäärät samoin kuin vakavien peliongelmien määrä ovat kasvussa. Tämä ilmenee Peluurin julkaisemasta vuosiraportista.
Raportin lukujen taakse kätkeytyy inhimillinen tragedia. Yhä useammin Peluuriin ottaa yhteyttä pelaaja tai läheinen ylivelkaantumisen, rikoksen, itsetuhoisuuden tai pelaamisesta aiheutuneen eron vuoksi. Palvelujärjestelmän puutteiden vuoksi moni jää vaille tarvitsemaansa apua.
Vuonna 2016 Peluurin valtakunnallisessa auttavassa puhelimessa käytiin 9 % edellisvuotta enemmän keskusteluja pelaamisensa ongelmaksi kokevien pelaajien kanssa.
Internet on kasvattanut osuuttaan pelaamisen kanavana. Peluurista apua hakevien kohdalla nettipelaaminen on yleisempää kuin keskimäärin väestön keskuudessa. Kun arviolta kolmannes kaikesta rahapelaamisesta tapahtuu sähköisessä ympäristössä, Peluurin kohtaamista pelaajista 55 % pelasi pääasiassa netin kautta. Vuonna 2015 vastaava luku oli 48 %.
Peluurin luvut tukevat oletusta siitä, että netin kautta pelaaminen johtaa herkemmin ja osin vakavampiin ongelmiin kuin fyysisissä ympäristöissä tapahtuva pelaaminen.
Hoitoa ei ole riittävästi saatavilla
Vakavista peliongelmista kertovat pelaamisen rahoittaminen laittomin keinoin, itsetuhoisuus, asunnon menetys tai sen uhka, pelaamisesta johtuva ero, pelaamisen rahoittaminen lainarahalla sekä lainojen suuri määrä. Nämä ilmiöt ovat yleistyneet Peluurin puheluissa.
"Kohtaamme jatkuvasti tilanteita, joissa pelaaja ja läheinen jäävät tyhjän päälle, koska kunnat eivät ole huolehtineet velvoitteestaan järjestää hoitopalveluita."
– Vaikeiden haittojen yleistyminen asiakkaiden yhteydenotoissa on syytä ottaa vakavasti. Vaikka Peluurin tilastoista ei voi suoraan tehdäkään päätelmiä pelihaittailmiön muutoksesta, saattaa taustalla olla pelihaittojen kärjistyminen laajemminkin, pohtii Peluurin yksikön päällikkö Mari Pajula.
Yksi Peluurin auttavan puhelimen keskeisistä tehtävistä on ohjata apua tarvitsevat pelaajat ja läheiset tukipalveluiden piiriin. Julkinen palvelujärjestelmä ei kuitenkaan pysty vastaamaan palveluiden tarpeeseen. Peluurista hakevat apua umpikujassa olevat ihmiset, jotka ovat liian pitkään yrittäneet selvitä pelaamisen aiheuttamista ongelmista yksin.
– Kohtaamme jatkuvasti tilanteita, joissa pelaaja ja läheinen jäävät tyhjän päälle, koska kunnat eivät ole huolehtineet velvoitteestaan järjestää hoitopalveluita. Arpajaislakia uudistetaan parhaillaan, ja uudistamisessa tulisikin varmistaa riittävät resurssit peliongelman hoitoon, toteaa Pajula.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.