Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Valkeakoskelle SKP:n valtuustoryhmä
Kaupunginvaltuutettu Reijo Heinonen on perustanut Valkeakosken valtuustoon Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ryhmän. Heinonen ilmoitti perustamisesta valtuuston kokouksessa 13. joulukuuta.
Yhteensä 43 vuotta valtuutettuna toiminut Heinonen oli alkujaan valtuustossa vuodesta 1965 vuoteen 1987. Nykyinen pesti on kestänyt vuodesta 2001 ja ennen eilistä SKP:n ryhmän perustamista Heinonen oli sitoutumattomien ryhmän ainoa valtuutettu.
Nykyään eläkkeellä oleva Heinonen teki pitkän uran Valkeakosken teknisen viraston toimistopäällikkönä. Kaupungin talousasiat ovatkin miehellä hyvin hallussa, eikä niiden hoito saa valtuutetulta ruusuja.
– Valkeakoskella on kova velkataakka päällä. Nyt sote-uudistuksen myös veroprosentit tulee romahtamaan, ja velat on otettu aikaisemmalla veroprosentilla. Lisäksi valtionosuudet tulee jäämään kolmasosaan aikaisemmasta. Se menee siihen, että me ei voida kohta varmistaa kuin henkilöstön palkanmaksu, mutta kaikki muu on rempallaan, sanoo Heinonen.
Aluevaaleissa SKP:n ehdokkaana oleva Heinonen näkee sote-uudistuksessa muun muassa verotuksellisia ongelmia.
– Kun verotus menee valtion kautta, niin valtio tulee myös sanelemaan miten hommat tehdään. Omalla maakuntaverolla pidettäisiin aluetta itsehallinnossa. Lisäksi nyt hyvinkin pienituloisista tulee valtionveron maksajia. Toisaalta hyvinvointialueiden oma verotus loisi epätasa-arvoa eri alueiden välille, listaa Heinonen ongelmia.
Työntekijöiden oikeudet ovat valtuutetulla myös huolenaiheena.
– Kuntaan töihin jäävälle loppuporukalle tulee YT:t, toteaa Heinonen ykskantaan.
Heinonen liittyi SKP:n jäseneksi ennen valtuustoryhmän perustamista. Aikoinaan myös Demokraattisen Nuorisoliiton Tampereen piirin puheenjohtajana toiminut valtuutettu kertoo, että maailmankatsomus ei ole mihinkään muuttunut.
– Tulipahan nyt vahvistettua, että kun kommunisti on, niin on sitä virallisesti jäsenkirjan kera, sanoo Heinonen puolueeseen liittymisestä.
Reijo Heinosen linjoista ja henkilöhistoriasta voi lukea lisää vuoden 2022 alussa ilmestyvästä laajan painoksen Tampereen Näköala -lehdestä.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 24 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.