Vallankumous Jyväskylän elokuva-arkistossa
Jyväskylän elokuva-arkiston syyssarja huipentuu kuuteen elokuvaan, joiden taustalla seisoo kuusi piinkovaa kommunistia. Matka kulkee kuohuvasta Länsi-Euroopasta ensin sosialistisiin maihin, ja lopuksi Yhdysvaltoihin mustalistattujen Hollywood-nerojen keskuuteen. Kommunistinen internationaali näyttää luovan voimansa ja poliittisen iskukykynsä näiden raivokkaiden mestariteosten myötä, joiden yltä on aika puhaltaa pois unohduksen pölyt ja kohottaa ne oikealle paikalleen – elävien ja yhä vaikuttavien klassikoiden joukkoon!
Näytökset sunnuntaisin klo 18.00 Dynamon auditoriossa (Piippukatu 2). Liput 5e / 3e. Lipunmyynti avataan puolta tuntia ennen näytöstä.
Sarjan elokuvat:
6.11. Jean-Luc Godard: KIINATAR (Ranska, 1967)
Kiinatar kiidättää katsojat suoraan 1960-luvun kuohuntojen ytimeen: kuvauksen kohteena on Sorbonnen yliopiston maolaiskommuuni kesällä 1967. Godard ikuistaa yhden sukupolven ihanteet, unelmat ja ristiriidat hetkellä, jolla toukokuun mellakoihin päättynyt lukuvuosi oli juuri alkamassa. Ideologian ja epäilysten, intellektualismin ja maailmanhuolien ristipaineessa syntynyt moderni mestariteos on todellista ”salaman kirjoittamaa historiaa”. Sielukkaina maolaisnuorina nähdään Jean-Pierre Léaud, Anne Wiazemsky ja Juliet Berto.
13.11. Bo Widerberg: ÅDALEN 31 (Ruotsi, 1969)
Bo Widerberg oli bergmanilaisen keskiluokkaisfilosofoinnin kiihkeä vastustaja. Hänen omat teoksensa olivat työväenluokan lihaa ja verta, ja ne toivat ruotsalaisen elokuvataiteen ensimmäistä kertaa sitten mykkäkauden yhteiskunnallisten ongelmien äärelle. Ådalen 31 kuvaa todellista historiallista tapahtumaa, norrlantilaisten sahatyöläisten lakkoa 1930-luvulla. Lakko päättyi murhenäytelmään, kun viisi työläistä ammuttiin mielenosoituksen yhteydessä.
20.11. Aleksander Dovzhenko: AEROGRAD (Neuvostoliitto, 1935)
Edistyksen voimat taistelevat taantumuksen viimeisiä pesäkkeitä vastaan Siperian korpimailla. Tyynenmeren rantamille ollaan perustamassa ilmateitse uutta suurkaupunkia, Aerogradia, mutta japanilaiset vakoojat jarruttavat projektia. Luonto- ja koneromantiikan sekä vihollispropagandan välillä tasapainotteleva teos tarjoaa salaperäisellä tavalla lyyrisen avaimen 1930-luvun neuvostomentaliteettiin. Huipentuma on mammuttimaisen lentoeskaaderin ylilento – kohtaus, jonka kuvauksia varten tarvitut koneet saatiin tiettävästi suoraan Stalinin mahtikäskyllä.
27.11. Manuel Octavio Gómez: ENSIMMÄINEN MACHETE-TAISTELU (Kuuba, 1969)
Pioneerityö pseudodokumentaarien joukossa; kuvitteellisten aikalaishaastattelujen, ”paikan päällä” -raporttien ja uutisväläysten varassa etenevä kuvaus vuoden 1868 kapinasta, jossa kuubalaiset nousivat vastustamaan Espanjan mahtavaa armeijaa pelkät machete-veitset aseinaan. Tuloksena oli Bayamon taistelu, kuubalaisille tärkeä isänmaallinen virstanpylväs, josta inspiroitunut hymni on yhä Kuuban kansallislaulu. Ensimmäinen machete-taistelu puolestaan lukeutuu maansa korkeatasoisen elokuvataiteen huippusaavutuksiin aivan Alean ja Álvarezin töiden rinnalla.
4.12. Richard Fleischer: CHE GUEVARA (Yhdysvallat, 1969)
Hollywood alkoi työstää ensimmäistä elämäkertaa Che Guevarasta lähes välittömästi vallankumoussankarin teloittamisen jälkeen. Tuloksena oli elokuva, joka löytyy suunnilleen kaikilta maailman huonoimpien elokuvien listoilta heti Edward D. Woodin hengentöiden jälkeen. Omar Sharif näyttelee nimiosaa, mutta show’n varastaa ikihäijy Jack Palance, jonka kuolematon roolisuoritus demonisena Fidel Castrona kertoo omaa kieltään yhdysvaltalaisesta sielunmaailmasta. Kummallista kyllä, käsikirjoittajana toimi entinen mustan listan uhri Michael Wilson!
11.12. Stanley Kubrick: SPARTACUS (Yhdysvallat, 1960)
Arkiston vallankumoussyksyn päättää monumentaalielokuva historian ensimmäisestä suuresta kumoussankarista. Ohjaaja Kubrick, päätähti Kirk Douglas sekä mustalla listalla kärvistellyt käsikirjoittaja Dalton Trumbo loivat orjakapinan johtaja Spartacuksesta loisteliaan, älykkään potretin, joka jättää helposti varjoonsa kaikki muut Hollywoodin historiaspektaakkelit DeMillestä Ben Huriin. Sivuosissa on tähtivoimaa kymmenen elokuvan tarpeisiin: Jean Simmons, Laurence Olivier, Peter Ustinov, Charles Laughton, Tony Curtis, Woody Strode.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.