SKP:n pääsihteeri
Tiedonantajan toimituskunnan jäsen
Vammaisten oikeuksille merkittävä voitto
Veikko Päätalo haki 2016 henkilökohtaista apua kotiin päivittäisiin toimiin ja harrastuksiin. Toissijaisesti hän haki palveluasumista kotiin henkilökohtaisen avun turvin. Heinäkuussa 2016 hän sai molemmat päätökset kielteisenä. Perusteluna oli avun saanti omaishoitajalta ja toisaalta virheellinen väittämä, ettei syvästi autistinen Päätalo olisi vaikeavammainen.
Asiaa käsiteltiin kahteen kertaan Helsingin Sosiaali- ja terveysjaostossa, ja vammaistyössä sekä hallinto-oikeudessa. Vuonna 2017 Ystävyyden Suurlähettiläs Petri Virolainen keräsi "Veikko Päätalon taistelu henkilökohtaisesta avusta" adressiin 9000 allekirjoitusta mukaan lukien paperiset allekirjoitukset ja se luovutettiin Helsingin Sote-jaostolle. Adressilla oli ilmeisesti vaikutusta, sillä Helsingin vammaistyö myönsi tuolloin 80 h/apua kuukaudessa määräaikaisesti ja määrärahasidonnaisesti vuodeksi kerrallaan. Valitettavasti Sote-jaosto päätti äänestyksen jälkeen asian alkuperäisen esityksen mukaisesti niin, ettei apua myönnetty.
Valitettavasti Suomessa tämä on yleinen käytäntö, josta on valitettu muun muassa YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle. Tässä tapauksessa vaikeavammaisuuden katsottiin totuuden vastaisesti helpottavan kotona ollessa.
- Helsingin hallinto-oikeus puolestaan päätyi Sote-jaoston kanssa väittämään, ettei veljeni olisi vaikeavammainen päivittäisten toimien suhteen, ja että hänellä ei olisi voimavaroja määritellä avun tarvetta. Hallinto-oikeus totesi, että veljeni on kuitenkin vaikeavammainen mitä tulee vapaa-ajan toimiin, kertoo Veikko Päätalon sisar Reetta Riipinen. Riipinen on käytännössä hoitanut oikeustaistelun Päätalon oikeuksista.
Valitettavasti Suomessa tämä on yleinen käytäntö, josta on valitettu muun muassa YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle. Tässä tapauksessa vaikeavammaisuuden katsottiin totuuden vastaisesti helpottavan kotona ollessa.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset
Asian käsittely jatkui Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa joulukuussa 2018. Juhannusviikolla 2020 päätös vihdoin saapui. Korkein Hallinto-oikeus totesi yksimielisesti, että Päätalo on vaikeavammainen ja hänellä on voimavaroja määritellä avun tarpeensa. Sen hänelle tulee myöntää henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin kotiin avun tarpeen mukaan. Hän sai myös myönteisen palveluasuspäätöksen.
- KHO jopa moitti Hallinto-oikeuden tapaa tulkita lakia, niin, että minulla sisarena olisi velvollisuus avustaa veljeäni silloin, kun hän ei saa tarvitsemaansa apua kunnan järjestämänä. Päätös oli kaiketi historiallinen, sillä en ole kuullut muista puhevammaisista lapsuusiän autismin diagnoosilla olevista, jotka saisivat henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin kotiin, Riipinen toteaa.
Tästä päätöksestä syntyi jonkinlainen ennakkopäätös ja suunnan näyttäjä myös muille puhevammaisille autismikirjon henkilöille. Heillä tulee olla samanlainen oikeus valita asuinpaikkansa ja saada henkilökohtaista apua kotiin, niin kuin pitäisi olla muillakin vaikeavammaisilla.
Voimavararajaus edelleen epäkohtana
Vaikka Veikko Päätalon taistelu päättyi voittoon, ei vammaisten tilanne Suomessa ole edelleenkään hyvä. Erityisenä ongelmana etenkin puhevammaisille henkilöille on voimavararajaus. Se tarkoittaa sitä, että itsemääräämisoikeus toteutuu varmasti vain jos henkilö osaa itse määritellä ja ilmaista tarpeensa. Tämä epäkohta on korjattava kun vammaispalvelulakia uudistetaan.
Esimerkiksi Autismiliitto on linjannut, että se voi hyväksyä henkilökohtaisen avun voimavararajauksen ainoastaan siinä tapauksessa, että vammainen henkilö saa aina tarvitsemansa tuen päätöksentekoon ja henkilökohtaisen avun sisällön määrittelyyn. Tuetun päätöksenteon järjestelmä tulisi kirjata selkeästi lainsäädäntöön. Muussa tapauksessa voimavararajaus asettaa vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan ja rajoittaa autismikirjon ja kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.
- Koska kuulimme matkan varrella kymmeniä surullisia tarinoita siitä, kuinka kunnat eri puolilla Suomea eivät ole myöntäneet henkilökohtaista apua autismikirjon ja kehitysvammaisille henkilöille vedoten ns. voimavarapykälään, niin päätimme perustaa ”Voimavararajaus pois uudesta vammaispalvelulaista”-adressin. Siinä on nyt yli 2700 allekirjoitusta, ja toivomme, että ns. voimavararajaus poistetaan kokonaan vammaispalvelulaista syrjivänä ja vanhentuneena. Toivomme, että mahdollisimman moni kävisi nyt allekirjoittamassa adressin, niin saisimme vietyä sanomamme eduskuntaan, kun asia tulee jälleen käsittelyyn. Kiitos kaikille tukijoille. Taistelu vammaisten ihmisoikeuksien puolesta jatkuu, vakuuttaa Riipinen.
Allekirjoita "Voimavararajaus pois uudesta vammaispalvelulaista"-adressi tästä: www.adressit.com/voimavararajaus_pois_uudesta_vammaispalvelulaista
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Laajassa Kansainvälisen naistenpäivän artikkelissa Tiina Sandberg käsittelee Suomessa vallitsevaa tilannetta naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen sekä kysymystä militarismista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Suomen tilanne on paljon huonompi, kuin voisi kuvitella. Tasa-arvon mallimaassa naiset joutuvat erittäin usein väkivallan uhreiksi.
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan avaa poliittisen Islamin merkitystä poliittisena voimana. Palestiinalaisten vastarinnan pelkistäminen pelkkään Hamasiin on vakava virhe. Sekulaari yhteiskunta on välttämätön edellytys edistykselle myös Islamilaisessa maailmassa.
- 1 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.