Vasemmisto etsii vaihtoehtoa
Vasemmistoa on pitkään syytetty siitä, ettei sillä ole esittää kunnollisia vaihtoehtoja politiikan nykymenolle. Viime lauantaina Helsingin Kulttuuritalolla järjestetyssä Vapaus valita toisin –foorumissa yritettiin omalta osaltaan paikata tätä puutetta. Tapahtuma keräsi noin 500 vasemmistolaista, vihreää, ay-aktiivia ja kansalaisjärjestöväkeä keskustelemaan ja tekemään yhteiskunnallisia aloitteita. Mukana oli sekä puolueväkeä että puolueisiin sitoutumattomia.
Foorumi jakautui neljään työryhmään, joissa käsiteltiin hyvinvointivaltion tulevaisuutta, globalisaatiota, ilmastonmuutosta ja ympäristöasioita sekä demokratian kriisiä. Päivän päätteeksi vietettiin myös iltajuhlaa, jossa esiintyivät Claes Andersson ja Kari Peitsamo.
Markkinaliberalismi on fasismia
Foorumin avaustilaisuudessa demareiden ex-kansanedustaja Arja Alho totesi, miten sanelupolitiikan sijasta tarvitaan julkista keskustelua. Hän korosti Friedrich Engelsiin viitaten yhteiskunnan taloudellisen perustan tärkeyttä.
– Finanssikriisi on avannut tilaa politiikalle. Hegemonian voittaminen vaatii vasemmistolta tietoisuuden emansipaatiota. Uusiin avauksiin päästään kapitalismin ristiriitojen kautta, sanoi Alho.
Ryhmäteatterin taiteellinen johtaja Esa Leskinen arvosteli Elinkeinoelämän keskusliiton lausuntoja.
– Miten on mahdollista, että varakkaiden etujärjestö voi esittää pienen eliitin edut koko kansankunnan etuna? ihmetteli Leskinen.
Hänen mielestään nykyinen markkinaliberalismi on hyvien aikojen fasismia ja fasismi puolestaan kriisiaikojen markkinaliberalismia.
– Politiikkaa voi tehdä vain kahdella tavalla: joko olet vahvojen tai heikkojen puolella, summasi Leskinen.
Demokratia on vapautta tehdä valintoja, jotka vaikuttavat itse kunkin elämään. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen korosti, miten kapitalistit ajavat aivan muunlaista demokratiaa ja vapautta. Hänen mukaansa vasemmiston pitää vaatia politiikan ulottamista talouden alueelle.
Teivainen piti tärkeänä yhteistyön rakentamista yhteiskunnallisten liikkeiden ja puolueiden välille: kummallakin on opittavaa toisiltaan. Valtiotason lisäksi on syytä pitää mielessä myös kansainvälinen taso.
Hyvinvointivaltio paremmaksi
Hyvinvointivaltion tuho ja nousu –työryhmän pääalustuksen pitäneen Olli Kankaan mukaan Suomi syö nyt vanhaa hyvinvointivaltion perintöään, joka näyttää nopeasti hupenevan. Veropolitiikka on suosinut suurituloisia ja toisaalta sosiaalietuudet ovat heikentyneet. Tämän seurauksena tuloerot ja köyhyys ovat lisääntyneet Suomessa nopeammin kuin vertailukelpoisissa OECD-maissa.
Kelan tutkija Pertti Honkanen hahmotteli suomalaisen perusturvan ongelmia. Perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut. Myös vähimmäisturva on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Esimerkiksi työttömien perusturvaan ei ole tehty reaalista korotusta 1990-luvun alun jälkeen. Lisäksi Honkasen mielestä perusturvan rakenne on monimutkainen ja epätasainen
Yhteyksiä arjen kokemuksiin
Foorumin keskusteluissa helsinkiläinen Kirsti Kangas nosti esille Oikeutta siivoojille -liikkeen tavoitteet ja joensuulainen Martti Vaskonen peräänkuulutti ay-liikkeen jäsenvaltaisuutta. Rauhanpuolustajien aktiivi Marjaliisa Siira painotti toimintaa Natoa vastaan.
SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen esitti, että vasemmisto ja punavihreät valmistelevat yhdessä asukkaiden kanssa vaihtoehtoja kuntien budjettileikkauksille.
– Tarvitaan lisää yhteyksiä ihmisten arjen kokemuksiin ja tekoja, jotka lisäävät luottamusta vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Vasemmiston ei pidä myöskään kunnissa tai EU:ssa hyväksyä sitä politiikkaa, jota se eduskunnassa vastustaa. (TA)