Vasemmisto voitti vaalit Ecuadorissa

02.03.2013 - 15:36
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Presidentti Correa puhui palatsin aukiolle kertyneille tuhansille kannattajille. / Juan Jose Agular |

Ecuadorin pääkaupunki Quito sijaitsee 2800 metrin korkeudessa Andien vuoriston laaksossa. Kaupunki on ajan saatossa sitä reunustavan vuoriston vuoksi pystynyt laajenemaan lähinnä pitkittäissuunnassa. Välimatka etelästä pohjoiseen on pitkä, sanan jokaisessa merkityksessä.

Kaupungin eteläosan köyhät, ja pohjoisen keskiluokka ja rikkaat elävät usein vailla minkäänlaista kosketusta toisiinsa. Yhteiskuntaluokkaan ja etnisyyteen perustuvalla erottelulla on vuosisataiset perinteensä, jotka ovat juurtuneet syvälle ecuadorilaiseen kulttuuriin. Quito pitää sisällään kaksi kaupunkia, kaksi maailmaa, joiden sekoittumisen monet haluavat välttää kaikin keinoin. Sanomalehtien työpaikkailmoituksissa on usein lause ”etsimme henkilöä, jolla on miellyttävä olemus (lue tietynlainen etninen tausta), ja joka asuu kaupungin pohjoisosassa”.

Panecillo–vuori erottaa etelän ja pohjoisen toisistaan. Vuoren huipulla on valtava neitsytpatsas, Virgen de Quito, joka katselee suojellen kaupunkia. Tai tarkemmin sanoen sen pohjoisosaa kääntäen samalla selkänsä väkirikkaalle köyhälle etelälle. Pääkaupungin sydämessä vuodesta 1975 sijainnut alumiininen neitsytpatsas on ollut osuva vertauskuva koko maan politiikalle, joka perustui pitkään rikkaiden suojelemiseen ja köyhien sivuuttamiseen.

Valtion investointeja velanmaksun sijaan

Rikkaat asuttavat edelleen pohjoista ja köyhät etelää. Alumiinineitsyt on yhä selin köyhiin. Jokin on kuitenkin muuttunut, sillä Ecuadorin politiikka ei enää sulje silmiään yhteiskunnan luokkajaolta.

Vuonna 2007 Alianza PAIS –liikkeen ehdokas, vasemmistolainen ekonomisti Rafael Correa voitti presidentinvaalit, ja aloitti kansalaisten vallankumouksena (La Revolución Ciudadana) tunnetun poliittisen prosessin. Correa oli tullut tunnetuksi valtiovarainministerinä, joka ei hyväksynyt silloisen hallituksen päätöstä dollarisoida maan talous, eli luopua inflaation välttämiseksi omasta valuutasta sucresta. Correa erosi, talous dollarisoitiin.

Dollarisaatio johti inhimillisiin tragedioihin pienten, vaivalla kerättyjen säästöjen haihtuessa epäedullisen vaihtokurssin myötä savuna ilmaan. Valtava määrä ecuadorilaisia lähti siirtolaisiksi Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan elättääkseen kotimaahan jääneet perheenjäsenensä.

Alianza PAIS:n valtaantulo laittoi pisteen uusliberaalille politiikalle, monetarismille ja ulkomaanvelan maksulle. Correan talouspolitiikka painotti valtion investointeja infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon, koulutuspolitiikkaan ja sosiaaliohjelmiin.

Uusliberaalien katastrofien jälkeen Correan konsepti osoittautui menestykseksi. YK:n kanssa yhteistyötä tekevän, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen taloutta tutkivan CEPAL–komission raportin mukaan Ecuador on onnistunut kaventamaan tuloeroja ja vähentämään köyhyyttä alueen keskivertoa menestyksekkäämmin samalla, kun maan työttömyysprosentti on sen lähihistorian alhaisin.

Vasemmistolle enemmistö parlamenttiin

Ei siis ole ihme, että Correan suosio on huipussaan. Tämän osoitti myös helmikuussa käytyjen presidentinvaalin historiallinen uudelleenvalinta ensimmäisellä kierroksella. Correa voitti vaalit 56,7 prosentin äänipotilla tullen valituksi uudelle nelivuotiskaudelle. Vastaehdokkaista eniten ääniä keräsi oikeistopuolue CREO:n ehdokas, pankkiiri Guillermo Lasso.

Gallupien valossa Correan voitto näytti selvältä, mutta presidentinvaalin yhteydessä käytyjen parlamenttivaalien suhteen tilanne ei ollut yhtä ennalta-arvattava. Aiemmin monet vasemmiston ajamat lakimuutokset olivat kaatuneet parlamentin epäedullisiin voimasuhteisiin.

Helmikuun vaalit toivat tähän muutoksen, sillä vasemmiston PAIS–lista sai ennakkolaskennan mukaan 90 paikkaa 137 paikkaisesta parlamentista sen liittolaisen Avanzan saadessa 4 paikkaa, mikä takaa enemmistön maan eduskuntaan.

– Ensimmäisenä parlamentti tulee käsittelemään elintärkeät lakimuutosehdotukset, jotka edellinen parlamentti patosi, kommentoi Correa tulosta.

Osa toukokuussa 2011 järjestetyssä kansanäänestyksessä päätetyistä lakimuutoksista on ollut lepäämässä parlamentin valtasuhteiden vuoksi. Näiden joukossa on muun muassa monopoliasemien purkamiseen tähtäävä medialaki. Lain tavoite on myös turvata etnisten ryhmien näkyminen ja heidän äänensä kuuluminen maan mediassa.

Parannuksia vammaisten asemaan

Imbaburan provinssin alueen intiaaniheimojen perinteiseen asuun pukeutunut Laura Arias, 46, kertoi Quiton San Francisco–koulun äänestyspisteellä äänestäneensä Correaa, jotta tämän aloittama muutosprosessi jatkuisi.

– Ecuador on muuttunut viimeisten vuosien aikana paljon. Politiikan myötä myös asenteet ovat muuttuneet. Ennen esimerkiksi kellekään ei olisi tullut mieleen palkata vammaista työntekijää, nykyään isot firmatkin palkkaavat heitä, sanoi Arias.

Itse asiassa nyt vammaisista työntekijöistä suorastaan kilpaillaan, ja heitä etsitään erikseen sanomalehtien työpaikkailmoituksissa. Tämä johtuu lainsäädännön uudistuksesta, jonka mukaan yrityksen täytyy firman koosta riippuen palkata tietty määrä vammaisia työntekijöitä. Jos yrityksellä ei ole osoittaa lain sanelemaa määrää vammaisia palkollisia, tulee sen maksaa varsin kalliiksi käyvä sakko.

Arias oli saapunut äänestyspaikalle lastensa kanssa. 15–vuotias Daisy-tytär oli äitinsä perinteisestä asusta poiketen pukeutunut kuin kuka tahansa teini. Vaatteet saattoivat olla eri tyyliä, mutta poliittiset aatteet äidillä ja tyttärellä kohtasivat.

– Ecuadorissa saa äänestää 16–vuotiaasta lähtien, joten vielä en päässyt äänestämään, mutta olisin äänestänyt Correaa, sanoi Daisy.

Hän toivoi presidentiltä panostusta nuorten koulutukseen.

– Täällä näkee yhä lapsia ja nuoria työskentelemässä kadulla. Se on todella surullinen näky. Hallituksen ohjelmat ovat auttaneet näitä ihmisiä, mutta vielä on paljon tekemistä jäljellä.

Vaihtoehtoisen median merkitys

San Francisco–koululla, jossa myös presidentti Correa äänesti sunnuntaiaamuna 17. helmikuuta, Telesur–kanavan kirjeenvaihtaja Cristian Salas kertoi vaalien sujuneen toimittajan näkökulmasta ongelmitta.

– Vaalit ovat olleet tiedonvälityksen suhteen avoimet, ja joidenkin kanavien ennalta toistelema vaalivilpin haamu näyttää enemmän kuin kaukaiselta, kertoi Salas.

Entä miksi ja miten vasemmisto on noussut valtaan Ecuadorissa? Salasin mukaan Ecuador on omalaatuinen tapaus, koska ennen Correaa maassa vallitsi taloudellinen ja poliittinen epävakaus, presidenttien vaihtuessa tiuhaan tahtiin. Lyhyellä aikavälillä valittiin kymmenkunta presidenttiä, joista kukaan ei istunut kauttaan loppuun.

– Ajanjakso vaikutti myös siihen, että kansalaiset ja poliitikot alkoivat etsiä uudenlaista hallinnon tapaa. Tämä uuden etsiminen aikaansai vasemmistolaisten liikkeiden nousun. Vasemmisto ei ole noussut vain Ecuadorissa. Latinalainen Amerikka elää parhaillaan vasemmiston uudelleensyntyä lukemattomien oikeistohallitusten jälkeen.

Latinalainen Amerikka ja Eurooppa ovat poliittiselta kontekstiltaan täysin erilaisia, joten yksinkertaista vastausta siihen, miten vasemmisto voisi saavuttaa todellista valtaa pitkän oikeistohegemonian jälkeen Euroopassakin, Salasilla ei ole. Tiedonvälityksellä on kuitenkin roolinsa.

– Vaihtoehtoisen ja riippumattoman median puolesta taistelevien ihmisten toiminta on tärkeää. Esimerkiksi Telesuria voi seurata myös englanniksi verkon kautta, mutta kanavan näkyminen laajemmin Euroopassa on sitten taas enemmän kunkin maan poliittinen päätös, sanoi Salas.

Juhlat, joissa etelä ja pohjoinen kohtaavat

Illan hämärtyessä ja ensimmäisten tulosten tullessa julki vasemmiston kannattajat valtasivat Quiton kadut. Presidentti Correa piti lyhyen lehdistötilaisuuden presidentinpalatsissa, jonka jälkeen hän puhui palatsin aukiolle kertyneille tuhansille kannattajille.

Tämän jälkeen juhlat siirtyivät Alianza PAIS –puolueen toimiston edustalle Shyris–kadulle, jonka esiintymislavalle kiipesi paikallisia bändejä. Paikalle saapui myös Correan hallituksen ministereitä ja muita poliittisia vaikuttajia.

Näihin juhliin saapui väkeä sekä pohjoisesta että etelästä.

– Toverit Etelä–Quitosta, nostakaa kätenne! Ja sitten Pohjoisesta, ketkä ovat pohjoisesta, huusi juhlan juontaja mikrofoniin.

Tänään välimatka etelästä pohjoiseen oli tavallista lyhyempi.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.